1925

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1925 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Norjan pääkaupunki Kristiania nimettiin uudelleen Osloksi.
3. tammikuuta – Mussolini ilmoitti ottavansa diktaattorin oikeudet.
15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentin valitsijamiesvaalit. Kyseessä olivat ensimmäiset normaalit valitsijamiesvaalit.
15. tammikuuta – Hans Lutherista tuli Saksan valtakunnankansleri Wilhelm Marxin jälkeen.
21. tammikuuta – Albania julistautui tasavallaksi, Ahmed Zogusta tuli maan ensimmäinen presidentti.
25. tammikuuta – Rickard Sandler tuli Ruotsin pääministeriksi Hjalmar Brantingin erottua terveyssyistä. Branting kuoli kuukautta myöhemmin.
27. tammikuuta – 2. helmikuuta – Alaskassa vietiin koiravaljakoilla seerumia Nomen kaupunkiin, jossa oli puhjennut kurkkumätäepidemia (Great Race of Mercy). Reitin pituus oli 1 085 kilometriä Nenanasta Nomeen ja 127 tuntia kestäneellä kovassa pakkasessa, tuulessa ja lumimyrskyissä tehdyllä matkalla oli mukana 20 koiravaljakkoa.
29. tammikuuta – Neuvostoliiton sotakomissaari Lev Trotski erotettiin Josif Stalinin vaatimuksesta. Trotskin seuraajaksi tuli kenraali Mihail Frunze.
30. tammikuuta – Turkin hallitus karkotti Konstantinopolin patriarkan Istanbulista.
31. tammikuuta – Lapuan patruunatehdas vihittiin käyttöön.^[1]
16. helmikuuta – Lauri Kristian Relander valittiin valitsijamiesvaalien kolmannella kierroksella Suomen toiseksi presidentiksi. Hänen vastaehdokkaanaan oli Edistyspuolueen ehdokas, vain 35-vuotias Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti.
20. helmikuuta – Imatran vesivoimalaitoksen työmaalla räjähti kapearaiteisen työmaarautatien veturi, jolloin veturinkuljettaja ja lämmittäjä saivat surmansa. Räjähdyksen aiheutti materiaalivika.^[2]
21. helmikuuta – Yhdysvaltalaisen The New Yorker-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi.
27. helmikuuta – Marraskuun 1923 oluttupavallankaappauksen jälkeen laittomaksi julistettu Saksan natsipuolue perustettiin uudelleen samassa Münchenin oluttuvassa, jossa kaappaus oli käynnistetty. Adolf Hitler piti tilaisuudessa ensimmäisen julkisen puheensa vankilasta vapautumisensa jälkeen paikalla olleille 5 000 henkilölle.
28. helmikuuta – Saksan valtakunnanpresidentti Friedrich Ebert kuoli 54-vuotiaana neljä päivää umpisuolenleikkauksen jälkeen vatsakalvontulehdukseen. Uudet presidentinvaalit määrättiin pidettäväksi 29. maaliskuuta valtakunnankansleri Hans Lutherin toimiessa sitä ennen presidentin sijaisena.
1. maaliskuuta – Itävalta otti käyttöön uuden rahayksikön Itävallan šillinkin, joka vastasi 10 000 Itävalta-Unkarin kruunua.
1. maaliskuuta – Viking Press kirjankustantamo perustettiin New Yorkissa.
2. maaliskuuta – Lauri Kristian Relander aloitti virkakautensa Suomen tasavallan toisena presidenttinä.
4. maaliskuuta – Calvin Coolidge vannoi virkavalansa Yhdysvaltain presidenttinä. Puhe lähetettiin ensimmäistä kertaa radiossa.
13. maaliskuuta – Scopesin oikeudenkäynti: Tennesseessa kiellettiin evoluution opetus.
16. maaliskuuta – Korkein oikeus määräsi Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen lakkautettavaksi.
18. maaliskuuta – Tornado surmasi 698 ihmistä Missourissa, Illinoisissa ja Indianassa.
29. maaliskuuta – Saksassa pidettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Ehdokkaista sai eniten ääniä Karl Jarres, joka ei jatkanut ehdokkaana toiselle kierrokselle.
31. maaliskuuta − Presidentti Relander myönsi eron Lauri Ingmanin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen entisen puheenjohtajan Antti Tulenheimon muodostaman hallituksen.

Huhtikuu–kesäkuu

10. huhtikuuta − Yhdysvaltalaisen kirjailijan F. Scott Fitzgeraldin romaani Kultahattu (The Great Gatsby) julkaistiin New Yorkissa.
24. huhtikuuta − Suomen Muhamettilainen seurakunta ja Suomen Metodistikirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
25. huhtikuuta – Paul von Hindenburg valittiin Saksan valtakunnanpresidentiksi vaalien toisella kierroksella.
28. huhtikuuta – Winston Churchill ilmoitti Britannian palaavan kultakantaan.
29. huhtikuuta – 25. lokakuuta – Pariisissa pidettiin laaja taideteollisuus- ja koristetaiteen näyttely Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes, jossa oli 15 000 näytteilleasettajaa, ja seitsemän kuukauden aikana näyttelyä kävi katsomassa yli 16 miljoonaa ihmistä. Näyttely antoi nimen Art deco-tyylisuunnalle.
1. toukokuuta – Kyproksesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Lex Pulkkisen eli lain puutavarayhtiöiden laittomasti hankkimien kiinteistöjen palauttamisesta.
21. toukokuuta – Presidentti Relander matkusti valtiovierailulle Viroon ja sai Tallinnassa suorastaan haltioituneen vastaanoton.
24. toukokuuta – Jämsän puukirkko paloi perustuksiaan myöten.
29. toukokuuta – Brittiläinen tutkimusmatkailija Percy Fawcett katosi epäselvissä olosuhteissa etsiessään muinaista kadonnutta kaupunkia Brasilian viidakossa.
19. kesäkuuta – Presidentti Relander matkusti valtiovierailulle Ruotsiin.

Heinäkuu–syyskuu

6. heinäkuuta − Tšekkoslovakiassa juhlittiin uskonpuhdistaja Jan Husin muistopäivää.
6. heinäkuuta − Aero Oy:n Junkers F 13 -matkustajakone vaurioitui pahoin tehtyään moottorin sammumisen vuoksi pakkolaskun Helsingissä Kansallismuseon ja Töölön tavara-aseman välimaastoon. Koneen ohjaaja ja kolme matkustajaa säilyivät vammoitta.^[3]
9. heinäkuuta − Suomen ensimmäinen moottorijuna otettiin käyttöön Raahen rautatiellä.^[4]
17. heinäkuuta – Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan istuin ja kirkollishallitus sijoitettiin Sortavalaan.
18. heinäkuuta – Adolf Hitlerin teos Taisteluni julkaistiin.
21. heinäkuuta – High school -opettaja John T. Scopes tuomittiin evoluution opetuksen kieltäneen lain perusteella sadan dollarin sakkoihin Tennesseessä, Yhdysvalloissa.
27. heinäkuuta – Taivalkosken kirkko paloi salamaniskun sytyttämänä.^[5]
29. heinäkuuta – Werner Heisenbergin julkaisusta Über quantentheoretische Umdeutung kinetischer und mechanischer Beziehungen alkoi nykyaikainen kvanttimekaniikka.
8. elokuuta − Yhdysvaltalainen salaseura Ku Klux Klan piti ”kansallisen kokouksen” Washingtonissa.
13. heinäkuuta − Norja otti haltuunsa Pohjoisella jäämerellä sijaitsevat Huippuvuoret ja Karhusaaren.
25. elokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa V, kuningatar Victoria ja heidän poikansa prinssi Vilhelm saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Suomalainen torpedovene S2 upposi myrskyssä Pohjanlahdella, kaikki 53 merimiestä saivat surmansa.
10. lokakuuta – Tampereen kirjastotalo vihittiin käyttöön.
28. marraskuuta – Maailman pitkäikäisimmän radio-ohjelman Grand Ole Opryn ensimmäinen lähetys.
12. joulukuuta – Iranin parlamentti siirsi šaahinaseman Pahlavin dynastian Reza Khanille.
12. joulukuuta – Pääministeri Antti Tulenheimo esitti hallituksensa eronpyynnön, koska eduskunta ei ollut hyväksynyt sen esitystä laivastomäärärahoiksi.
12. joulukuuta – Kaliforniassa Yhdysvalloissa avattiin maailman ensimmäinen motelli.
14. joulukuuta − Itävaltalaisen säveltäjän Alban Bergin kohua herättänyt ooppera Wozzeck sai ensiesityksensä Berliinin valtionoopperassa. Teos perustui 1800-luvun alkupuolella eläneen saksalaisen kirjailijan Georg Büchnerin näytelmään Woyzeck.
18. joulukuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 18. edustajakokous päätti Josif Stalinin tahdosta tehdä Neuvostoliitosta maatalousvaltion sijasta ensisijaisesti teollisuusvaltion.
21. joulukuuta – Sergei Eisensteinin panssarilaiva Potemkinin ensi-ilta Moskovassa.
31. joulukuuta – Presidentti Lauri Kr. Relander myönsi eron Tulenheimon hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen Kyösti Kallion muodostaman hallituksen.

tuntematon päivämäärä

Siilinjärvi muodostettiin.
Lontoon ensimmäiset kaksikerrosbussit tulivat liikenteeseen.
Espanjan ja Ranskan siirtomaajoukot tekivät maihinnousun Alhucemasissa Rif-sodassa.
Bell Labs perustettiin.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Irina Arhipova, venäläinen oopperalaulaja (k. 2010)
3. tammikuuta – Raimo Lunila, suomalainen keihäänheittäjä (k. 2022)
4. tammikuuta – Veikko Hakulinen, suomalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari) (k. 2003)
5. tammikuuta – Marjatta Pokela, suomalainen säveltäjä ja laulaja (k. 2002)
5. tammikuuta – Jean-Paul Roux, ranskalainen historijoitsija (k. 2009)
6. tammikuuta – John DeLorean, yhdysvaltalainen autotehtailija (k. 2005)
7. tammikuuta – Knud Hertling, grönlantilainen poliitikko (k. 2010)
9. tammikuuta – Lee Van Cleef, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k. 1989)
14. tammikuuta – Kimitake Hiraoka (”Yukio Mishima”), japanilainen kirjailija (k. 1970)
19. tammikuuta – Nina Bawden, brittiläinen kirjailija (k. 2012)
20. tammikuuta – Christian Christensen, tanskalainen poliitikko (k. 1988)
21. tammikuuta – Tommi Rinne, suomalainen näyttelijä (k. 1999)
25. tammikuuta – Valentin Berlinski, venäläinen sellisti (k. 2008)
26. tammikuuta – Paul Newman, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 2008)
30. tammikuuta – Douglas Engelbart, yhdysvaltalainen keksijä (k. 2013)
31. tammikuuta – Sirkka Ahonen, suomalainen radiotoimittaja (k. 2003)
31. tammikuuta – Micheline Lannoy, belgialainen taitoluistelija (k. 2023)
2. helmikuuta – Kari Sarma, suomalainen kirjakauppias ja jännityskirjailija
4. helmikuuta – Arne Åhman, ruotsalainen kolmiloikkaaja (k. 2022)
8. helmikuuta – Jack Lemmon, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 2001)
8. helmikuuta – Leon Schlumpf, sveitsiläinen poliitikko ja ministeri (k. 2012)
9. helmikuuta – Jaakko Valtanen, suomalainen kenraali (k. 2024)
10. helmikuuta – Erik Pløen, norjalainen keramiikkataiteilija (k. 2004)
13. helmikuuta – René Pleimelding, ranskalainen jalkapalloilija (k. 1998)
18. helmikuuta – George Kennedy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
18. helmikuuta – Maija Mäkinen, suomalainen näyttelijä (k. 2001)
20. helmikuuta – Robert Altman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2006)
21. helmikuuta – Sam Peckinpah, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (Hurja joukko) (k. 1984)
23. helmikuuta – Louis Stokes, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2015)
25. helmikuuta – Aarno Tertti, suomalainen tiedottaja, sukututkija ja päätoimittaja (k. 2011)
1. maaliskuuta – Keith Harvey Miller, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2019)
1. maaliskuuta – Grigori Mkrtytšan, neuvostoliittolainen jääkiekkoilija (k. 2003)
7. maaliskuuta – Erkki Reenpää, suomalainen kustannusyhtiö Otavan apulaisjohtaja (k. 2004)
12. maaliskuuta – Louison Bobet, ranskalainen maantiepyöräilijä (k. 1983)
12. maaliskuuta – Leo Esaki, vuoden 1973 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko
12. maaliskuuta – Harry Harrison, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2015)
12. maaliskuuta – Allan Liuhala, suomalainen lehtimies (k. 2014)
13. maaliskuuta – Roy Haynes, yhdysvaltalainen jazzmuusikko
14. maaliskuuta – Aleksei Guryšev, venäläinen jääkiekkoilija (k. 1983)
15. maaliskuuta – Jaakko Jahnukainen, suomalainen toimitusjohtaja ja jazz-muusikko (k. 1980)
21. maaliskuuta – Harold Ashby, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (k. 2003)
21. maaliskuuta – Peter Brook, brittiläinen teatteriohjaaja ja -tuottaja (k. 2022)
21. maaliskuuta – Hugo Koblet, sveitsiläinen rata- ja maantiepyöräilijä (k. 1964)
25. maaliskuuta – Don Freeland, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 2007)
25. maaliskuuta – Flannery O’Connor, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1964)
26. maaliskuuta – Pierre Boulez, ranskalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (k. 2016)
30. maaliskuuta – Kurt Ingvall, suomalainen näyttelijä (k. 1987)

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Serge Dassault, ranskalainen lehtikustantaja ja oikeistopoliitikko (k. 2018)
5. huhtikuuta – Janet Rowley, yhdysvaltalainen geneetikko (k. 2013)
6. huhtikuuta – Ursula Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija (k. 1984)
7. huhtikuuta – Edward S. Herman, yhdysvaltalainen finanssitieteiden professori (k. 2017)
13. huhtikuuta – Aase Texmon Rygh, norjalainen kuvanveistäjä (k. 2019)
14. huhtikuuta – Jens Risgaard Knudsen, tanskalainen poliitikko (k. 1997)
14. huhtikuuta – Rod Steiger, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2002)
21. huhtikuuta – Salme Sarajas-Korte, suomalainen taidehistorioitsija (k. 2017)
28. huhtikuuta – Mauno Rintanen, suomalainen jalkapalloilija ja kauppaneuvos (k. 2000)
28. huhtikuuta – Manuel Santos, chileläinen lääkäri (k. 2000)
30. huhtikuuta – Johnny Horton, yhdysvaltalainen kantrilaulaja (k. 1960)
1. toukokuuta – Bergljot Hobæk Haff, norjalainen kirjailija (k. 2016)
2. toukokuuta – Kyllikki Forssell, suomalainen näyttelijä (k. 2019)
4. toukokuuta – Ruth First, eteläafrikkalainen poliittinen aktivisti ja yhteiskuntatieteilijä (k. 1982)
6. toukokuuta – Harriet Andreassen, norjalainen poliitikko (k. 1997)
8. toukokuuta – Katri-Helena Eskelinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 2014)
10. toukokuuta – Esko Nevalainen, suomalainen elokuvaaja (k. 2008)
11. toukokuuta – Max Morlock, saksalainen jalkapalloilija (k. 1994)
12. toukokuuta – Luis Molowny, espanjalainen jalkapalloilija (k. 2010)
14. toukokuuta – Oona Chaplin, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1991)
14. toukokuuta – Reidar Särestöniemi, suomalainen taidemaalari (k. 1981)
16. toukokuuta – Unto Kivelä, suomalainen päätoimittaja (k. 2016)
16. toukokuuta – Ilona Novák, unkarilainen uimari ja olympiavoittaja (k. 2019)
17. toukokuuta – Erkki Puolakka, suomalainen kestävyysjuoksija (k. 2008)
19. toukokuuta – Malcolm Little (”Malcolm X”), yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (k. 1965)
20. toukokuuta – Aleksei Tupolev, neuvostoliittolainen lentokoneiden suunnittelija (k. 2011)
22. toukokuuta – Heimo Haitto, suomalainen viulisti (k. 1999)
23. toukokuuta – Randi Kolstad, norjalainen näyttelijä (k. 1999)
23. toukokuuta – Joshua Lederberg, vuoden 1958 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen molekyylibiologi (k. 2008)
24. toukokuuta – Mai Zetterling, ruotsalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja (k. 1994)
27. toukokuuta – René Dérency, ranskalainen koripalloilija (k. 1954)
28. toukokuuta – Dietrich Fischer-Dieskau, saksalainen oopperalaulaja (k. 2012)
29. toukokuuta – Sakari Virkkunen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2000)
30. toukokuuta – Olli Lehto, suomalainen matematiikan professori ja akateemikko, Helsingin yliopiston rehtori 1983–1988 ja kansleri 1988–1993 (k. 2020)
31. toukokuuta – Frei Otto, saksalainen arkkitehti ja rakennesuunnittelija (k. 2015)
3. kesäkuuta – Tony Curtis, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
4. kesäkuuta – Pentti Sarpaneva, suomalainen korusuunnittelija ja muotoilija (k. 1978)
5. kesäkuuta – Ele Alenius, suomalainen poliitikko (k. 2022)
5. kesäkuuta – Arne Nevanlinna, suomalainen kirjailija ja arkkitehti (k. 2016)
7. kesäkuuta – Leif Aune, norjalainen poliitikko (k. 2019)
8. kesäkuuta – Barbara Bush, Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bushin puoliso (k. 2018)
14. kesäkuuta – Gay Ehrnrooth, suomalainen metsäteollisuuden vaikuttaja ja vuorineuvos (k. 2006)
14. kesäkuuta – Serge Moscovici, romanialais-ranskalainen sosiaalipsykologi ja yhteiskuntatieteilijä (k. 2014)
16. kesäkuuta – Östen Sjöstrand, ruotsalainen kirjailija (k. 2006)
17. kesäkuuta – Alexander Shulgin, yhdysvaltalainen farmakologi ja kemisti (k. 2014)
20. kesäkuuta – András Kovács, unkarilainen elokuvaohjaaja (k. 2017)
20. kesäkuuta – Luc Auguste Sangaré, malilainen katolinen arkkipiispa (k. 1998)
21. kesäkuuta – Johannes Salminen, suomalainen kirjailija ja esseisti (k. 2015)
21. kesäkuuta – Giovanni Spadolini, italialainen poliitikko, lehtimies ja historioitsija (k. 1994)
23. kesäkuuta – Quett Masire, Botswanan presidentti 1980–1998 (k. 2017)
23. kesäkuuta – Oliver Smithies, vuoden 2007 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä (k. 2017)
24. kesäkuuta – Masanori Tokita, japanilainen jalkapalloilija (k. 2004)
26. kesäkuuta – Pavel Beljajev, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1970)
27. kesäkuuta – Michael Dummett, englantilainen filosofi (k. 2011)
27. kesäkuuta – Doc Pomus, yhdysvaltalainen lauluntekijä (k. 1991)
29. kesäkuuta – Kjell Holler, norjalainen poliitikko (k. 2000)
29. kesäkuuta – Giorgio Napolitano, Italian presidentti 2006–2015 (k. 2023)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Patrice Lumumba, kinshasankongolainen itsenäisyysjohtaja ja poliitikko, Kongon demokraattisen tasavallan ensimmäinen pääministeri (k. 1961)
6. heinäkuuta – William Haley (”Bill Haley”), yhdysvaltalainen laulaja (”Bill Haley & His Comets”) (Rock Around the Clock) (k. 1981)
8. heinäkuuta – Marco Cé, italialainen katolinen pappi, Venetsian patriarkka ja kardinaali (k. 2014)
11. heinäkuuta – Nicolai Gedda, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2017)
13. heinäkuuta – Lauri Jauhiainen, suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2003)
15. heinäkuuta – Hans Oksanen, suomalainen eläinlääketieteen professori (k. 2015)
19. heinäkuuta – Yrjö Järvinen, suomalainen näyttelijä (k. 2020)
20. heinäkuuta – Jacques Delors, ranskalainen sosialistipoliitikko, EU:n komission puheenjohtaja 1985–1995 (k. 2023)
20. heinäkuuta – Frantz Fanon, martiniquelainen filosofi ja psykiatri (k. 1961)
23. heinäkuuta – Quett Masire, Botswanan presidentti 1980–1998 (k. 2017)
24. heinäkuuta – Adele Addison, yhdysvaltalainen taidemusiikin laulaja
25. heinäkuuta – Jutta Zilliacus, suomalaisvirolainen poliitikko, kirjailija ja toimittaja
28. heinäkuuta – Baruch S. Blumberg, vuoden 1976 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tiedemies (k. 2011)
29. heinäkuuta – Míkis Theodorákis, kreikkalainen säveltäjä (k. 2021)
31. heinäkuuta – Juhani Kumpulainen, suomalainen näyttelijä (k. 1991)
2. elokuuta – Jakob Kjersem, norjalainen kestävyysjuoksija (k. 2009)
6. elokuuta – Stig-Göran Myntti, suomalainen jalka- ja jääpalloilija (k. 2020)
8. elokuuta – Mauno Hyvönen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 2021)
9. elokuuta – Erik Allardt, suomalainen sosiologi ja akateemikko (k. 2020)
11. elokuuta – Rune Andréasson, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1999)
11. elokuuta – Jukka Piironen, suomalainen seiväshyppääjä ja kymmenottelija (k. 1976)
12. elokuuta – Dale Bumpers, yhdysvaltalainen lakimies ja demokraattipoliitikko (k. 2016)
16. elokuuta – Mal Waldron, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 2002)
18. elokuuta – Brian Aldiss, brittiläinen tieteiskirjailija (k. 2017)
21. elokuuta – Jorge Videla, Argentiinan presidentti 1976–1981 (k. 2013)
22. elokuuta – Honor Blackman, englantilainen näyttelijä (k. 2020)
23. elokuuta – Robert Mulligan, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2008)
26. elokuuta – Bobby Ball, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (k. 1954)
26. elokuuta – Saara Hopea, suomalainen muotoilija, huonekalujen, koru- ja lasiesineiden suunnittelija (k. 1984)
28. elokuuta – Donald O’Connor, yhdysvaltalainen tanssija, laulaja ja näyttelijä (k. 2003)
1. syyskuuta – Roy J. Glauber, vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2018)
1. syyskuuta – Viktor Vlasov, neuvostoliittolainen koripalloilija (k. 2002)
2. syyskuuta – Assi Nortia, suomalainen näyttelijä (k. 1989)
3. syyskuuta – Bengt Lindström, ruotsalainen taidemaalari (k. 2008)
3. syyskuuta – Alain Touraine, ranskalainen sosiologi (k. 2023)
5. syyskuuta – Annick Alane, ranskalainen näyttelijä (k. 2019)
8. syyskuuta – Richard Henry Sellers (”Peter Sellers”), englantilainen näyttelijä (Tohtori Outolempi) (k. 1980)
16. syyskuuta – Eugene Garfield, yhdysvaltalainen siteerausindeksien kehittäjä (k. 2017)
16. syyskuuta – Charles Haughey, irlantilainen poliitikko (k. 2006)
16. syyskuuta – Lucas Moreira Neves, brasilialainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 2002)
20. syyskuuta – Ananda Mahidol, Rama VIII, Thaimaan kuningas (k. 1946)
24. syyskuuta – Geoffrey Burbidge, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (k. 2010)
27. syyskuuta – Robert G. Edwards, vuoden 2010 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen fysiologi (k. 2013)
28. syyskuuta – Seymour Cray, yhdysvaltalainen tietokonesuunnittelija (Cray Researchin perustaja) (k. 1996)
28. syyskuuta – Mauno Juvonen, suomalainen kuvanveistäjä ja rehtori (k. 2010)
29. syyskuuta – John Tower, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 1991)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – José Beyaert, ranskalainen maantiepyöräilijä (k. 2005)
1. lokakuuta – Liisa Kulhia, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti (k. 1993)
1. lokakuuta – Yang Hyong-sop, pohjoiskorealainen poliitikko (k. 2022)
3. lokakuuta – Ben Sherman, brittiläinen muotisuunnittelija (k. 1987)
8. lokakuuta – Nils Olof Hellbom (”Olle Hellbom”), ruotsalainen elokuvaohjaaja (k. 1982)
9. lokakuuta – Arne Christiansen, tanskalainen poliitikko (k. 2007)
9. lokakuuta – Einari Nieminen, suomalainen poliitikko ja Keskustan kansanedustaja (k. 1996)
10. lokakuuta – Anton Barichievich, kanadalainen voimamies ja eksentrikko (k. 2003)
13. lokakuuta – Margaret Thatcher, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1979–1990) (k. 2013)
14. lokakuuta – Phillip Tobias, eteläafrikkalainen paleoantropologi ja professori (k. 2012)
16. lokakuuta – Angela Lansbury, englantilaissyntyinen näyttelijä (k. 2022)
17. lokakuuta – Liisa Hallamaa, suomalainen keraamikko (k. 2008)
20. lokakuuta – Art Buchwald, yhdysvaltalainen kirjailija ja kolumnisti (k. 2007)
20. lokakuuta – Theodore Hall, yhdysvaltalainen ydinfyysikko ja Neuvostoliiton vakooja (k. 1999)
21. lokakuuta – Virginia Zeani, romanialainen oopperalaulaja (k. 2023)
22. lokakuuta – Dory Previn, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja runoilija (k. 2012)
24. lokakuuta – Helena Anhava, suomalainen kirjailija ja suomentaja (k. 2018)
24. lokakuuta – Luciano Berio, italialainen säveltäjä (k. 2003)
25. lokakuuta – Anne Gullestad, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1998)
25. lokakuuta – Yki Nummi, suomalainen muotoilija (k. 1984)
29. lokakuuta – Albert Koskinen, suomalainen korkeushyppääjä (k. 2004)
29. lokakuuta – Robert Hardy, brittiläinen näyttelijä (k. 2017)
31. lokakuuta – John Pople, vuoden 1998 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 2004)
1. marraskuuta – Fritz Laband, saksalainen jalkapalloilija (k. 1982)
1. marraskuuta – Matti Pekkanen, suomalainen diplomi-insinööri ja valtakunnansovittelija (”pekkaspäivät”) (k. 2004)
6. marraskuuta – Lasse Heikkilä, suomalainen runoilija (k. 1961)
10. marraskuuta – Richard Walter Jenkins (”Richard Burton”), walesilainen näyttelijä (k. 1984)
11. marraskuuta – June Whitfield, brittiläinen näyttelijä (k. 2018)
12. marraskuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä (k. 1970)
13. marraskuuta – Martti Tiuri, suomalainen tekniikan tohtori, professori ja kansanedustaja (k. 2016)
17. marraskuuta – Rock Hudson, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k. 1985)
19. marraskuuta – Eddie Russo, yhdysvaltalainen autourheilija (k. 2012)
20. marraskuuta – Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (oikeusministeri, senaattori ja presidenttiehdokas) (k. 1968)
20. marraskuuta – Maija Plisetskaja, venäläinen balettitanssija (k. 2015)
24. marraskuuta – William F. Buckley, yhdysvaltalainen poliittinen vaikuttaja ja kirjailija (k. 2008)
24. marraskuuta – Simon van der Meer, vuoden 1984 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko (k. 2011)
29. marraskuuta – Ernst Happel, itävaltalainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 1992)
1. joulukuuta – Martin Rodbell, vuoden 1994 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1998)
3. joulukuuta – Kim Dae-jung, vuoden 2000 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etelä-Korean presidentti (k. 2009)
7. joulukuuta – Hernando da Silva Ramos, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
5. joulukuuta – Anastasio Somoza Debayle, Nicaraguan presidentti 1967–1972 ja 1974–1979 (k. 1980)
5. joulukuuta – Henri Oreiller, ranskalainen alppihiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 1962)
8. joulukuuta – Sammy Davis, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1990)
8. joulukuuta – Arnaldo Forlani, italialainen poliitikko (k. 2023)
8. joulukuuta – Jimmy Smith, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 2005)
11. joulukuuta – Paul Greengard, vuoden 2000 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen hermostotutkija (k. 2019)
11. joulukuuta – Heimo Linna, suomalainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri (k. 2022)
12. joulukuuta – Impi Muroma, suomalainen Kristillisen Liiton kansanedustaja (k. 1999)
14. joulukuuta – Åke Blomqvist, suomalainen tanssinopettaja, opetusneuvos (k. 2013)
19. joulukuuta – Tankred Dorst, saksalainen näytelmäkirjailija (k. 2017)
19. joulukuuta – Robert B. Sherman, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2012)
22. joulukuuta – Pentti Ketola, suomalainen kirjailija (k. 1972)
25. joulukuuta – Carlos Castaneda, perulaissyntyinen kirjailija ja antropologi (k. 1998)
25. joulukuuta – Ossi Reichert, saksalainen alppihiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 2006)
27. joulukuuta – Michel Piccoli, ranskalainen näyttelijä (k. 2020)
28. joulukuuta – Milton Obote, Ugandan presidentti 1966–1971 ja 1980–1985 (k. 2005)
29. joulukuuta – Luis Alberto Monge, Costa Rican presidentti 1982–1986 (k. 2016)
30. joulukuuta – Leif Leifland, ruotsalainen diplomaatti (k. 2015)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1925 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Jevhenija Bosch, ukrainalainen bolševikkipoliitikko (s. 1879)
6. tammikuuta – Ferdinand Löwe, itävaltalainen säveltäjä (s. 1865)
6. tammikuuta – Usko Nyström, suomalainen arkkitehti (Imatran Valtionhotelli) (s. 1861)
14. tammikuuta – Ivan Vučetić, kroatialaissyntyinen argentiinalainen poliisi ja sormenjälkitutkimuksen uranuurtaja (s. 1858)
15. tammikuuta – Toivo Grönroos, suomalainen kirjailija (s. 1900)
16. tammikuuta – Aleksei Kuropatkin, venäläinen kenraali, poliitikko ja ministeri (s. 1848)
21. tammikuuta – Wilhelm Hackman, suomalainen kauppaneuvos (s. 1842)
23. tammikuuta – Waldemar Walli, suomalainen kirkkoherra ja valtiopäivämies (s. 1847)
2. helmikuuta – Emmy Köhler, ruotsalainen opettaja, kirjailija ja säveltäjä (s. 1858)
3. helmikuuta – Oliver Heaviside, brittiläinen insinööri, matemaatikko ja fyysikko (s. 1850)
5. helmikuuta – Antti Aarne, suomalainen kansanrunouden tutkija ja professori (s. 1867)
12. helmikuuta – Kyrylo Henyk, kanadanukrainalainen siirtolaisasiamies (s. 1857)
20. helmikuuta – Ole O. Lian, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1868)
24. helmikuuta – August Fredrik Arppe, suomenruotsalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja näytelmäkirjailija (s. 1854)
24. helmikuuta – Hjalmar Branting, vuoden 1921 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ruotsalainen poliitikko (s. 1860)
25. helmikuuta – Louis Feuillade, ranskalainen mykkäelokuvien ohjaaja (s. 1873)
28. helmikuuta – Friedrich Ebert, saksalainen valtakunnankansleri ja Weimarin tasavallan ensimmäinen presidentti (s. 1871)
5. maaliskuuta – Clément Ader, ranskalainen insinööri, keksijä ja lentämisen uranuurtaja (s. 1841)
5. maaliskuuta – Michel Verne, ranskalainen kirjailija (s. 1861)
5. maaliskuuta – Kaarlo Wikman, suomalainen kansanedustaja (s. 1877)
7. maaliskuuta – Georgi Lvov, Venäjän väliaikaishallituksen pääministeri 1917 (s. 1861)
8. maaliskuuta – Arvid Knöppel, ruotsalainen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1867)
9. maaliskuuta – Willard Metcalf, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1858)
10. maaliskuuta – Myer Prinstein, yhdysvaltalainen yleisurheilija ja moninkertainen olympiavoittaja (s. 1878)
12. maaliskuuta – Arkadi Avertšenko, venäläinen sanomalehtimies ja satiirikko (s. 1881)
12. maaliskuuta – Sun Yat-sen, kiinalainen vallankumousjohtaja ja poliitikko (Guomindangin perustaja ja Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti) (s. 1866)
13. maaliskuuta – Lucille Ricksen, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1910)
17. maaliskuuta – J. G. von Schrowe, suomalainen kunnan- ja piirilääkäri ja valtiopäivämies (s. 1864)
19. maaliskuuta – Nəriman Nərimanov, azerbaidžanilainen poliitikko ja kirjailija (s. 1870)
22. maaliskuuta – Nils Claus Ihlen, norjalainen poliitikko (s. 1855)
30. maaliskuuta – Rudolf Steiner, itävaltalainen filosofi (antroposofian kehittäjä) (s. 1861)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Eduard von Grützner, saksalainen taidemaalari ja professori (s. 1846)
7. huhtikuuta – Tihon, Venäjän ortodoksisen kirkon Moskovan ja koko Venäjän patriarkka (s. 1865)
14. huhtikuuta – John Singer Sargent, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1856)
15. huhtikuuta – Fritz Haarmann, saksalainen sarjamurhaaja (s. 1879)
16. huhtikuuta – Julian Serlachius, suomalainen oikeusoppinut ja Korkeimman oikeuden jäsen (s. 1854)
17. huhtikuuta – Elvira Willman-Eloranta, suomalainen näytelmäkirjailija ja toimittaja (s. 1875)
20. huhtikuuta – Herbert Lawford, brittiläinen tennispelaaja (s. 1851)
20. huhtikuuta – Eric Tigerstedt (”Suomen Edison”), suomalainen keksijä (s. 1887)
22. huhtikuuta – André Caplet, ranskalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1878)
2. toukokuuta – Johann Palisa, itävaltalainen tähtitieteilijä, asteroidien tutkija (s. 1848)
5. toukokuuta – Nelson A. Miles, yhdysvaltalainen sisällissodan veteraani (s. 1839)
7. toukokuuta – Teodor Oskar Frosterus (”Teuvo Pakkala”), suomalainen kirjailija (s. 1862)
7. toukokuuta – Hjalmar Schildt, suomalainen liikemies (s. 1849)
12. toukokuuta – Amy Lowell, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1874)
13. toukokuuta – Alfred Milner, brittiläinen valtiomies ja siirtomaavirkamies (s. 1854)
20. toukokuuta – Josef Breuer, itävaltalainen lääkäri ja fysiologi (s. 1842)
27. toukokuuta – Zélé Agricola, suomalainen taidemaalari (s. 1838)
29. toukokuuta – Onni Parviainen, suomalainen jääkärikapteeni (s. 1896)
1. kesäkuuta – Thomas R. Marshall, Yhdysvaltain varapresidentti 1913–1921 (s. 1854)
3. kesäkuuta – Camille Flammarion, ranskalainen tähtitieteilijä ja kirjailija (s. 1842)
4. kesäkuuta – Pierre Louÿs, ranskalainen kirjailija (s. 1870)
17. kesäkuuta – Alexander Shulgin, yhdysvaltalainen farmakologi ja kemisti (k. 2014)
17. kesäkuuta – Rudolf Åkerblom, suomalainen taidemaalari (s. 1849)
18. kesäkuuta – Grigori Petrov, venäläinen pappi ja kirjailija (Valkoliljojen maa) (s. 1866)
22. kesäkuuta – Felix Klein, saksalainen matemaatikko (s. 1849)
29. kesäkuuta– Nils Durchman suomalainen piirilääkäri, Duodecim-seuran perustajajäsen (s. 1846)
29. kesäkuuta – Christian Michelsen, Norjan ensimmäinen pääministeri (s. 1857)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Éric Alfred Leslie Satie (”Erik Satie”), ranskalainen säveltäjä (s. 1866)
9. heinäkuuta – Thomas Bland Strange, brittiläinen kenraalimajuri (s. 1831)
12. heinäkuuta – Sebastian Gripenberg, suomalainen arkkitehti, senaattori ja pankinjohtaja (s. 1850)
14. heinäkuuta – Francisco Guilledo, filippiiniläinen nyrkkeilijä (s. 1901)
15. heinäkuuta – Johannes von Haartman, Helsingin kunnallispormestari (s. 1869)
26. heinäkuuta – Antonio Ascari, italialainen autourheilija (s. 1888)
26. heinäkuuta – William Jennings Bryan, yhdysvaltalainen lakimies ja poliitikko (s. 1860)
26. heinäkuuta – Gottlob Frege, saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko (s. 1848)
28. heinäkuuta – Aaro Jaskari, suomalainen Edistyspuolueen kansanedustaja (s. 1880)
28. heinäkuuta – Väinö Kustaa Siltala, suomalainen voimamies (s. 1885)
30. heinäkuuta – William Wynn Westcott, englantilainen lääketieteen tohtori ja esoteerikko (s. 1848)
4. elokuuta – K. J. Hidén, suomalainen antiikin kirjallisuuden suomentaja (s. 1867)
6. elokuuta – Gregorio Ricci-Curbastro, italialainen matemaatikko (s. 1853)
13. elokuuta – Walter Parviainen, suomalainen lääkäri ja toimitusjohtaja (s. 1869)
15. elokuuta – Konrad Mägi, virolainen taidemaalari (s. 1878)
16. elokuuta – John Munsterhjelm, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
25. elokuuta – Franz Conrad von Hötzendorf, itävaltaunkarilainen sotamarsalkka (Itävalta-Unkarin ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1852)
30. elokuuta – Fred Hackman, suomalainen kauppaneuvos (s. 1874)
3. syyskuuta – Edla Freudenthal, suomenruotsalainen opettaja ja kirjailija (s. 1854)
7. syyskuuta – René Viviani, Ranskan pääministeri 1914–1915 (s. 1863)
16. syyskuuta – Isak Andersson, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1881)
16. syyskuuta – Aleksandr Fridman, neuvostoliittolainen kosmologi ja matemaatikko (Fridmanin yhtälöt) (s. 1888)
19. syyskuuta – Francis Darwin, englantilainen kasvitieteilijä, Charles Darwinin poika (s. 1848)
27. syyskuuta – Runar Schildt, suomalainen kirjailija (s. 1888)
29. syyskuuta – Léon Victor Auguste Bourgeois, vuoden 1920 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen poliitikko (s. 1851)
29. syyskuuta – Jalmari Saari, suomalainen vuonna 1918 mielivaltaisia teloituksia suorittanut suojeluskuntalainen (s. 1873)
29. syyskuuta – Runar Schildt, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1888)

Lokakuu–joulukuu

9. lokakuuta – Hugo Preuss, saksalainen poliitikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, Weimarin tasavallan perustuslain laatija (s. 1860)
11. lokakuuta – Mikael Lybeck, suomalainen kirjailija (s. 1864)
16. lokakuuta – Christian Krohg, norjalainen taidemaalari ja kirjailija (s. 1852)
26. lokakuuta – Vilhelm Rosenqvist, suomalainen kouluneuvos, professori, valtiopäivämies ja kansanedustaja (s. 1856)
30. lokakuuta – Liisi Kivioja, suomalainen pankinjohtaja ja kansanedustaja (s. 1859)
31. lokakuuta – Mihail Frunze, venäläinen bolševikkipoliitikko ja sotilaskomentaja (s. 1885)
3. marraskuuta – Kyösti Teräs, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1854)
5. marraskuuta – Sigmund Rosenblum (”Sidney Reilly”), ukrainalaissyntyinen seikkailija, huijari ja vakooja (s. 1873)
6. marraskuuta – Olaf Nordhagen, norjalainen arkkitehti (s. 1883)
6. marraskuuta – Konstantin Siitonen, suomalainen kirkkoherra ja kirjallisuuden suomentaja (s. 1851)
16. marraskuuta – Pietari Kuisma, suomalainen kansanedustaja (s. 1841)
18. marraskuuta – Gösta Sohlström, suomalainen varatuomari ja kuoronjohtaja (s. 1849)
23. marraskuuta – Pietari Kurvinen, suomalainen lähetyssaarnaaja ja hengellinen kirjailija (s. 1842)
20. marraskuuta – Alexandra, tanskalaissyntyinen prinsessa, Ison-Britannian kuningataräiti, kuningas Edvard VII:n leski (s. 1844)
25. marraskuuta – Vajiravudh, Rama II, Thaimaan kuningas (s. 1881)
25. marraskuuta – Pietari Kurvinen, suomalainen lähetyssaarnaaja (s. 1842)
26. marraskuuta – Magnus Enckell, suomalainen taidemaalari (s. 1870)
28. marraskuuta – Ole Andreas Furu, norjalainen poliitikko (s. 1841)
29. marraskuuta – Karl Flodin, suomalainen musiikkikirjailija, -kriitikko ja säveltäjä (s. 1858)
5. joulukuuta – Hjalmar Hjelt, suomalainen opettaja ja kasvitieteilijä (s. 1851)
5. joulukuuta – Władysław Reymont, vuoden 1924 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen kirjailija (s. 1867)
6. joulukuuta – Kosti Lahti, suomalainen kirjailija (s. 1899)
9. joulukuuta – Eugène Gigout, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1844)
9. joulukuuta – Pablo Iglesias, espanjalainen sosialistipoliitikko (s. 1850)
15. joulukuuta – Juho Latukka, suomalainen punakaartilaispäällikkö (s. 1885)
16. joulukuuta – Maurice Lecoq, ranskalainen ampuja ja olympiamitalisti (s. 1854)
22. joulukuuta – Mary Thurman, yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä (s. 1895)
25. joulukuuta – Anton von Alfthan, suomalainen vapaaherra ja teollisuusjohtaja (s. 1858)
26. joulukuuta – Axel Törneman, ruotsalainen taidemaalari (s. 1880)
28. joulukuuta – Sergei Jesenin, venäläinen runoilija (s. 1895)
29. joulukuuta – Xu Shuzheng, kiinalainen sotaherra (s. 1880)
30. joulukuuta – Mauritz Gripenberg, suomalainen arkkitehti (s. 1869)
31. joulukuuta – J. Gordon Edwards, kanadalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja (s. 1867)

Nobelin palkinnot

Muuta

Viitteet

↑ Valtion kivääripanostehdas alkanut toimintansa. Tehtaan vihkiäiset pidettiin Lapualla lauantaina, Iltalehti, 02.02.1925, , nro 26, s. 1Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.02.2025
↑ Tuhoisa räjähdys Imatran koskivoimarakennuksella, Suomen Kuvalehti, 07.03.1925, nro 10, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.03.2025
↑ Vakava lento-onnettomuus keskellä Helsinkiä, Suomen Kuvalehti, 18.07.1925, nro 29, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024
↑ Ensimmäinen moottorijuna Suomessa, Suomen Kuvalehti, 25.07.1925, nro 30, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024
↑ Taivalkosken kirkko, Suomen Kuvalehti, 15.08.1925, nro 33, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024

[1] Valtion kivääripanostehdas alkanut toimintansa. Tehtaan vihkiäiset pidettiin Lapualla lauantaina, Iltalehti, 02.02.1925, , nro 26, s. 1Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.02.2025

[2] Tuhoisa räjähdys Imatran koskivoimarakennuksella, Suomen Kuvalehti, 07.03.1925, nro 10, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.03.2025

[3] Vakava lento-onnettomuus keskellä Helsinkiä, Suomen Kuvalehti, 18.07.1925, nro 29, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024

[4] Ensimmäinen moottorijuna Suomessa, Suomen Kuvalehti, 25.07.1925, nro 30, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024

[5] Taivalkosken kirkko, Suomen Kuvalehti, 15.08.1925, nro 33, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024

[1]