kevät
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kevät (44)
- talven jälkeinen ja ennen kesää oleva vuodenaika. Pohjoisella pallonpuoliskolla maaliskuusta toukokuuhun. Eteläisellä pallonpuoliskolla syyskuusta marraskuuhun.
- kohti kevättä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeʋæt̪/, [ˈk̟e̞ʋæt̪]
- tavutus: ke‧vät
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kevät | keväät |
| genetiivi | kevään | keväiden keväitten |
| partitiivi | kevättä | keväitä |
| akkusatiivi | kevät; kevään |
keväät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keväässä | keväissä |
| elatiivi | keväästä | keväistä |
| illatiivi | kevääseen | keväisiin (keväihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keväällä | keväillä |
| ablatiivi | keväältä | keväiltä |
| allatiivi | keväälle | keväille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keväänä | keväinä |
| translatiivi | kevääksi | keväiksi |
| abessiivi | keväättä | keväittä |
| instruktiivi | – | keväin |
| komitatiivi | – | keväine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kevää- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kevät- | |
Käännökset
[muokkaa]1. talven jälkinen vuodenaika
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: keväinen
Yhdyssanat
[muokkaa]arabikevät, kevätaamu, kevätaika, kevätasu, kevätaurinko, kevätesikko, keväthanki, kevätilma, kevätilta, kevätistuntokausi, kevätistutus, kevätjuhla, kevätjää, kevätkausi, kevätkello, kevätkesä, kevätkuukausi, kevätkylmä, kevätkylvö, kevätkynsimö, kevätkyntö, kevätkääryle, kevätleinikki, kevätlukukausi, kevätmuoti, kevätpuku, kevätpuu, kevätpäivä, kevätpäiväntasaus, kevätruis, kevätrulla, kevätsää, kevättalvi, kevättulva, kevätvehnä, kevätvilja, kevätväsymys
Vieruskäsitteet
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- olla kevättä rinnassa