Alija

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Puuttuu alijat vuosilta 1933–1948, 1948–1960, arabimaista (1948-1970), Iranista (1979), Etiopiasta, Neuvostoliitosta, Latinalaisesta Amerikasta ja Ranskasta

Alija (hepr. ‏עלייה‎, "nousu") tarkoittaa juutalaisten muuttoa Israeliin. Ensimmäinen suuri muuttoliike uudella ajalla osmanivaltakunnan aikana tapahtui vuosina 1882–1903. Arviolta 25 000–35 000 ihmistä muutti silloin Palestiinaan lähinnä Itä-Euroopasta, mutta myös Jemenistä. Myöhemmin muuttoaaltoja on ollut useita.

Ensimmäisessä alijassa juutalaisia saapui noin 35 000. Aivan ensimmäiseen muuttoliikkeeseen kuitenkin katsotaan kuuluvaksi Petah Tikva (Toivon portti), joka perustettiin jo 1878. Petah Tikvaa sanotaan juutalaisten siirtokuntien äidiksi. Suuri osa muuttajista kuuluivat Hovenei Zion- ja Bilu-nimisiin liikkeisiin ja he tulivat Venäjän keisarikunnasta 1881 siellä järjestettyjen pogromien vuoksi. Mukana oli myös romanianjuutalaisia, joilla myös oli ollut vastoinkäymisiä. Muita perustettuja paikkoja olivat Rishon le-Tsion, Ekron ja Gedera. Samarian perustettiin Zikron ja Jakov sekä Ylä-Galileaan Rosh Pina, Jesud ha-Maalah.

Jemenistä tulleet eivät menneet maaseudulle, vaan kaupunkiin. He asettuivat Jerusalemin arabiesikaupunkiin, jonka nimi oli Silwan. Se sijaitsi Jerusalemin vanhan kaupungin muurien kaakkoispuolella lähellä Öljymäkeä.

Yhteiseksi kieleksi elvytettiin heprea. Eliezer Ben Jehudah, David Jellini ja Nissim Behar sopivat 1892 kokouksessa sanat, joita käytettäisiin matematiikassa ja luonnontieteissä koulujen yhtenäisessä opetussuunnitelmassa. Kymmenessä vuodessa hepreasta tuli maahan muuttaneiden juutalaisten pääkieli.

Osmanien valtakunnassa 1882 säädettiin laki, joka kielsi Itä-Euroopan juutalaisilta maahan asettumisen. Maanostoja rajoitettiin ja rakentaminen ilman vain Konstantinopolista saatavaa erityislupaa kiellettiin. Myös muita rajoituksia oli. Karkotukselta saattoi välttyä maksamalla bakssheesh ja varmistamalla ulkomaisten konsulien suojelu.

Toisen alijan aikana maahan muutti 40 000 juutalaista. Toinen alija voimistui 1905 jälkeen, kun pettymys Venäjän Japanin sodan jälkeisen lakkoilun aikaansaamaan Venäjän keisarikunnan perustuslaillistamiseen voimistui ja juutalaisia vastaan järjestettiin pogromeja. Muutto suuntautui niin Genesaretin järvelle päin. Sen etelärannalle perustettiin Degan 1909. Myös ensimmäinen itsepuolustusjärjestö, Hashomer, perustettiin. Toisen alijan aikana perustettiin Jaffan pohjoispuolelle Ahuzat Bajit, josta kasvoi Tel-Aviv. Osa tulokkaista lähti takaisin kovien elinolosuhteiden vuoksi. Kuitenkin toisen alijan lopulla oli maassa 1914 jo 85 000 juutalaista.

Osmanien valtakunta alkoi karkottaa juutalaisia joulukuussa 1914, jos heillä oli ulkomaan kansalaisuus. Keväällä 1915 julistettiin siionistinen toiminta laittomaksi. Myös David Ben-Gurion ja Jitzhak Ben-Zvi karkotettiin. Vuoden 1915 loppuun mennessä oli karkotettu 11 300 juutalaista. Juutalaisista 500 pestautui armeijaan ja osallistui brittien Gallipolin sotatoimiin Osmanien valtakuntaa vastaan.

11. joulukuuta 1917 Jerusalemiin tulleen brittikenraali Edmund Allenbyn joukoissa oli juutalainen legioona, jossa 38. (Lontoon) pataljoona ja 39. (Amerikan) pataljoona olivat jalkaväkirykmentissä ja ensimmäiset juudanheimoiset – 850 vapaaehtoista, olivat juutalaisia. 38. ja 39. pataljoona osallistuivat Jordanin yli kulkevista silloista käytyyn taisteluun ja Es-Saltin taisteluun.

Kolmannen alijan kärkijoukko olivat Neuvosto-Venäjältä, Puolasta ja Länsi-Ukrainasta, Galitsiaasta tulleet juutalaiset Hehalutz-liikkeen jäsenet.

Kolmannen ja neljännen alijan aikana juutalaisväestön määrä kohosi 160 000:een noin 121 500 hehtaarille ostettua maata. Neljännen alijan aikana maahan muutti 82 000 juutalaista, joista 23 000 luopui ja muutti pois. Juutalaisväestöä alkoi olla Metullasta Beer Tuviaan muodostaen nauhamaisen juutalaisasutuksen.

Neljännen alijan siirtolaiset olivat keskiluokkaisia kauppiaita ja käsityöläisiä erityisesti Puolasta, jossa oli taloudellisia rajoituksia ja myös Unkarista. He muuttivat pääasiassa Haifaan, Jerusalemiin ja Tel-Aviviin.

Viidennessä alijassa 250 000 juutalaista muutti: 1933–1936 laillisesti 164 267 ja loput laittomasti. Heistä 1933–1939 174 000 johtuen lähinnä Saksan kansallissosialistisesta politiikasta. Vuoteen 1940 mennessä juutalaisen väestön määrä oli jo 450 000. Suuren siirtolaismäärän aiheuttaman väkivallan juutalaisten ja arabien välillä britit julkaisivat valkoisen kirjan 1939, jolla he rajoittivat juutalaisten maahanmuuton 75 000 henkilöön seuraavaksi viideksi vuodeksi. Saksan kansallissosialistisen hallinnon kanssa neuvoteltiin sopimus, joka mahdollisti 50 000 juutalaisen muuton 100 000 000 dollarin arvoisine rahavaroineen.

Haganasta tuli valtakunnallinen 1931, vaikka se oli edelleen brittihallinnon näkökulmasta laiton.

Nimitys juontuu siitä, että maahan muuttavan ajatellaan nousevan Israeliin. Vastaavasti maasta pois muuttaja laskeutuu pois Israelista ("jerida").

Alue/maa	1882– 1918	1919– 1948	1948– 1951	1952– 1960	1961– 1971	1972– 1979	1980– 1989	1990– 2001	2002– 2010	2011– 2020	Yhteensä
Afrikka		4 033	93 282	143 485	164 885	19 273	28 664	55 619	31 558	20 843	561 642
Etiopian keisarikunta → Etiopia ja  Eritrea		0	10	59	98	309	16 971	45 131	23 613	10 500	96 691
Algeria		994	3 810	3 433	12 857	2 137	1 830	1 682	1 967	324	29 034
Egypti ja  Sudan		0	16 028	17 521	2 963	535	372	202	166	21	37 808
Libya		873	30 972	2 079	2 466	219	67	94	36	5	36 811
Marokko		0	28 263	95 945	130 507	7 780	3 809	3 276	2 113	384	272 077
Etelä-Afrikka		259	666	774	3 783	5 604	3 575	3 283	1 693	2 560	22 197
Tunisia		0	13 293	23 569	11 566	2 148	1 942	1 607	1 871	398	56 394
Zimbabwe		0	37	22	145	393	82	26	14		719
Muu (Afrikka)		1 907	203	83	500	148	16	318	85	24	3 284
Amerikka ja Oseania		7 579	3 822	6 922	42 400	45 040	39 369	39 662	36 209	51 370	272 373
Argentiina		238	904	2 888	11 701	13 158	10 582	11 248	9 450	3 150	63 319
Australia		0	116	107	742	1 146	835	977	524		4 447
Bolivia		0	0	0	199	94	80	53	84		510
Brasilia		0	304	763	2 601	1 763	1 763	2 356	2 037	4 320	15 907
Kanada		316	236	276	2 169	2 178	1 867	1 963	1 700	6 340	17 045
Chile		0	48	401	1 790	1 180	1 040	683	589		5 731
Kolumbia		0	0	0	415	552	475	657	965		3 064
Kuuba		0	14	88	405	79	42	629	606		1 863
Ecuador		0	0	0	40	38	44	67	69		258
Meksiko		0	48	168	736	861	993	1 049	697		4 552
Uusi-Seelanti		70	0	13	91	129	124	142	42		611
Panama		0	0	0	64	43	48	50	40		245
Peru		0	0	0	269	243	358	612	1 539		3 021
Yhdysvallat	2 000[1]	6 635	1 711	1 553	18 671	20 963	18 904	17 512	15 445	32 000	135 394
Uruguay		0	66	425	1 844	2 199	2 014	983	1 555		9 086
Venezuela		0	0	0	297	245	180	418	602		1 742
Muu (Keski-Amerikka)		0	17	43	129	104	8	153	157		611
Muu (Etelä-Amerikka)		0	42	194	89	62	0	66	96		549
Muu (Amerikka/Oseania)		318	313	0	148	3	8	44	12		846
Aasia		40 776	237 704	37 119	56 208	19 456	14 433	75 687	17 300	1 370	500 053
Afganistan		0	2 303	1 106	516	132	57	21	13		4 148
Burma		0	0	0	147	83	383	138	33		784
Kiina		0	504	217	96	43	78	277	74	190	1 479
Kypros		0	21	35	28	21	12	32	0		149
Intia  Pakistan  Bangladesh ja  Sri Lanka		0	2 176	5 380	13 110	3 497	1 539	2 055	961	1 180	29 898
Indonesia  Malesia ja  Filippiinit		0	101	46	54	40	60	205	42		548
Iran		3 536	21 910	15 699	19 502	9 550	8 487	4 326	1 097		84 107
Irak		0	123 371	2 989	2 129	939	111	1 325	130		130 994
Israel		0	411	868	1 021	507	288	1 148	1 448		5 691
Japani		0	0	9	25	34	57	98	32		255
Jordania		0	6	9	23	6	9	15	0		68
Libanon		0	235	846	2 208	564	179	96	34		4 162
Mongolia  Etelä-Koreaja  Pohjois-Korea		0	0	0	4	5	10	100	36		155
Saudi-Arabia		0	177	0	4	0	5	0	0		186
Syyria		0	2 678	1 870	0	0	0	1 664	23		6 235
Turkki		8 277	34 547	6 871	14 073	3 118	2 088	1 311	817		71 102
Uzbekistan  Georgia  Azerbaidžan ja Entinen Neuvostoliitto (Aasia)								61 988	12 422		74 410
Jemen	2 600[2]	15 838	48 315	1 170	1 066	51	17	683	103		69 843
Muut(Aasia)		13 125	947	0	60	21	45	205	30		14 433
Eurooppa		377 487	332 802	106 305	162 070	183 419	70 898	888 603	96 165	162 320	2 380 069
Albania		0	0	5	8	0	0	376	0		389
Itävalta		7 748	2 632	610	1 021	595	356	368	150		13 480
Belgia		0	291	394	1 112	847	788	1 053	873		5 358
Bulgaria		7 057	37 260	1 680	794	118	180	3 999	341		51 429
Tšekkoslovakia → Tšekki ja  Slovakia		16 794	18 788	783	2 754	888	462	527	217		41 213
Tanska		0	27	46	298	292	411	389	85		1 548
Suomi		0	9	20	172	184	222	212	33		852
Ranska		1 637	3 050	1 662	8 050	5 399	7 538	11 986	13 062	38 000	90 384
Saksa		52 951	8 210	1 386	3 175	2 080	1 759	2 442	866		72 869
Kreikka		8 767	2 131	676	514	326	147	127	48		12 736
Unkari		10 342	14 324	9 819	2 601	1 100	1 005	2 444	730		42 365
Irlanti		0	14	46	145	157	233	136	54		785
Italia		1 554	1 305	414	940	713	510	656	389		6 481
Luxemburg		0	30	15	15	7	12	0	4		83
Alankomaat		1 208	1 077	646	1 470	1 170	1 239	997	365		8 172
Norja		0	17	14	36	55	126	120	19		387
Puola		170 127	106 414	39 618	14 706	6 218	2 807	3 064	764		343 718
Portugali		0	16	22	66	56	55	47	28		290
Romania		41 105	117 950	32 462	86 184	18 418	14 607	6 254	711		317 691
Venäjän keisarikunta → Neuvostoliitto → Venäjä  Ukraina entinen Neuvostoliitto (Eurooppa)	47 500[3]	52 350	8 163	13 743	29 376	137 134	29 754	844 139	72 520	118 000	1 352 679
Espanja		0	80	169	406	327	321	269	178		1 750
Ruotsi		0	32	51	378	372	419	424	160		1 836
Sveitsi		0	131	253	886	634	706	981	585		4 176
Yhdistynyt kuningaskunta		1 574	1 907	1 448	6 461	6 171	7 098	5 365	3 725	6 320	40 069
Jugoslavia → Serbia		1 944	7 661	320	322	126	140	2 029	162		12 704
Muu (Eurooppa)		2 329	1 281	3	173	32	0	198	93		4 109
Ei tietoa		52 982	20 014	3 307	2 265	392	469	422	0	0	79 851
Yhteensä	62 500[4]	482 857	687 624	297 138	427 828	267 580	153 833	1 059 993	181 233	236 903	3 857 489

• International Christian Embassy (Arkistoitu – Internet Archive)
• Israel Ministry of Foreign Affairs
• TV-dokumentti juutalaisten paluumuutosta