Kaupungin pinta-ala on 4 326,35 km², josta 1 085,30 km² on vesistöjä.[1]Kuopion keskustaajama sijaitsee enimmäkseen Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, joka jakaa Kallaveden kahteen toisistaan lähes erilliseen osaan. Väestötiheys on 38,77 asukasta/km². Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kallavettä. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.
Kuopio on tunnettu valtakunnallisesti yhtenä merkittävimmistä opiskelukaupungeista sekä vetovoima- ja kasvukeskuksista.[10][11][12] Kuopion historiaa 1960-luvun lopulta lähtien leimaavat useat kuntaliitokset, joiden johdosta Kuopioon kuuluu nykyään myös paljon maaseutua. Kun Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa, Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja Suomen toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta.[13] Lisäksi Kuopiota ovat leimanneet 2010-luvun lopulla lukuisat suuret hankkeet ja projektit, joita kaupungissa on valtakunnallisesti eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen.[14]Tahkon suuren matkailukeskuksen myötä Kuopiosta on kasvanut myös merkittävä matkailukaupunki.
Vuoden 2017 Kuntaratingin mukaan 20 suurimman kaupungin joukosta Kuopiossa on tyytyväisimmät asukkaat, ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan Kuopio on asuntosijoittajalle paras kaupunki.[15][16] Kuntien imago 2018 -tutkimuksessa Kuopio on suurista kaupungeista toisena.[17] Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa 2019 julkaisemassa tutkimuksessa Kuopion seutukunta oli sijalla 14, mikä on Itä-Suomen toiseksi korkein sijoitus. Kyselytutkimuksessa, joka mittaa elinkeinoelämän edustajien tyytyväisyyttä, Kuopion seutukunta sijoittuu kaikilla mittareilla maan keskiarvoa korkeammalle. Kokonaissijoitusta vetää alas yksityisen sektorin heikko tulos tilastovertailussa, joka ottaa huomioon yrittäjyysasteen, yritysten lukumäärän suhteessa asukaslukuun ja aloittaneiden yritysten määrän suhteessa koko yrityskantaan.[18]
Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij-miehennimeen.[19] Myös nimistöntutkimuksen auktoriteetti Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.[20]
Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen.[21] Matkustajasataman alue on uusiutunut voimakkaasti 2000-luvulla, varsinainen kaupungin laajeneminen tapahtuu etelään, Saaristokaupungin alueelle. Nykyisiin kuntarajoihin nähden Kallavettä on pidetty Kuopion sisäjärvenä.[22][23]
Ympäristöltään kaupunki on varsin omaleimainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus.[24] Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti[25], ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa.[26] Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia.[26] Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion keskustaajaman asukastiheys on Suomen taajamista suurin.[27]Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski 1990-luvun puolivälissä Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi[27][28], mutta 2010-luvulla Kuopion keskustaajama otti jälleen Suomen tiheimmin asutun taajaman paikan.[29] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan keskiarvo 551/1 000[30]).[31] Arvokas Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueella.[32][33]
Rantaviivaa Kuopiolla on 6 340 kilometriä.[34] Suomen kunnista Kuopiossa on eniten kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Vuonna 2020 kesämökkien määrä oli 10 507.[35] Kesäasuntojen lukumäärä Kuopiossa on kasvanut viime vuosina kuntaliitosten myötä.[36]
Vesistöjen runsauden johdosta Kuopiolla on suomalaisittainkin leveyspiiriin nähden huomattavan edullinen ilmasto. Vuotuinen tehoisan lämpötilan summa on Kuopiossa jokseenkin yhtä korkea kuin niinkin paljon etelämpänä sijaitsevilla paikkakunnilla kuin esim. Tampereella ja Lahdessa.[37]
1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,[38] joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa.[39] Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, entisen Maaningan kunnan alueelle, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.[40]
Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.[41]
Puu-Kuopiosta on jäljellä kolme aluekokonaisuutta tai katunäkymää: Kuninkaankatu – Minna Canthin katu ympäristöineen (mm. korttelimuseon rakennukset), Puistokatu ympäristöineen (mm. Puistokoulu, Puistokatu 13, 1899), Asemakatu ympäristöineen (mm. Asemakoulu 1897) sekä kasarmialue (puiset tarkk'ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit). Lisäksi on jäljellä muutamia yksittäisiä puutaloja.
Luettelo eräistä merkittävistä rakennuksista 1700–1800-luvuilta:
Minna Canthin talo (Minna Canthin katu 22) vuodelta 1820 ei ole museokäytössä.
Valkeisenlampi, kesä 2020.Kuopion Lyseon lukio torin laidassa on C. L. Engelin suunnittelema ja valmistunut 1826. Sittemmin siihen on rakennettu jatko- ja siipiosia.
J. V. Snellmanin kotimuseo (Snellmaninkatu 19) oli Snellmanin asuntona vuosina 1845–1849. Toiminut museona vuodesta 1981.
Ravintola Sataman Helmi, Bastmanin talo, entinen Carlsonin rautakauppa Kauppakatu 2:ssa on vuodelta 1850.
Haminalahden hovi Haminalahdessa on von Wright -veljesten synnyinkoti. Päärakennus on vuodelta 1848–1850.
1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: VarkaudenTaipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Vuonna 1858 Kuopio sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.[43]
Kuopion koululaitoksen historia on pitkä. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu[44] – Haapaniemen sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) – aloitti vuonna 1780. Ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon[45]) ja kimnaasi eli lukio 1844.[46] Suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871[47] (kuuromykkäinkoulu 1862[48]). 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886[49]), muun muassa Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu vuonna 1887,[50] jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa saakka vuonna 1897, yliopistoon johtava yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892[51] ja sairaanhoitajakoulu (1896[52]). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.[53]
Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös vesijohtoverkoston rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.[54]
1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin.[55] Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat muun muassa S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.
Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen.[41] Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja[56] ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902[57]). Suuri lukumäärä nuorisoa ja ajoittainen tekemisen puute synnytti myös erilaisia ilmiöitä kaupunkiin, kuten torimellakan vuonna 1965.[58][59] 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopion pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, ja vuonna 1973, kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.
Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.[60] Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.
Kuopion luonnontieteellinen museo ja taustalla vasta valmistunut museon lisärakennus, syksy 2020.
Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä. Petosen ja keskustan yhdistävän Saaristokaupungin rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan kaupunginosassa tulee asumaan 14 000 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.[61]
Saaristokaupunki-hankkeessa on hyödynnetty monia uusia toimintamalleja. Siihen haettiin ideoita muun muassa osallistumalla Europan 8 -arkkitehtuurikilpailuun. Alueen rakentamista ohjaa puolestaan Taiteen kaava, joka on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi.[62] Taiteen kaava liittyy aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kuopion kaupungin omissa rakennushankkeissa tulee olla taidetta 0,5–1,5 % rakennuskustannuksista.[61] Saaristokaupungissa järjestettiin asuntomessut 2010. Kuopiossa oli asuntomessut myös vuonna 1980.
Rajuimman muodonmuutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseon alue on ehjä kokonaisuus. Keskustan entisestäänkin korkea asukastiheys kasvaa etenkin sataman alueella kerrostalorakentamisen myötä.
Vaikka Kuopio kasvaa etelässä, eräät kaupungin pohjoispuolella lähellä Kuopion lentoasemaa sijaitsevat Siilinjärven osat ovat jopa lähempänä Kuopion keskustaa. Kyseisillä omakotitalovaltaisilla alueilla asuu erityisesti lapsiperheitä. Pendelöinti Siilinjärveltä on voimakasta – noin 3 600 käy töissä Kuopiossa. Siilinjärvi on puolestaan kuopiolaisten suosituin työssäkäyntipaikkakunta. Kokonaisuudessaan työmatkaliikenne oli vuonna 2004 noin 8 600 henkilöä Kuopioon päin ja noin 5 000 henkilöä Kuopiosta muihin kuntiin päin.[63]
Maatalousvaltaisen Maaningan liityttyä Kuopioon, kaupungista kasvoi suurin maidontuottajakunta Suomessa.[64] Vuotta myöhemmin Kuopio kuitenkin menetti kyseisen aseman niukasti Kurikalle.[65]
Kuopion kaupunkia Väinölänniemeltä päin kuvattuna. Talvi 2020.Vuosien 1882–1886 aikana rakennetun Kuopion kaupungintalon hinnalla olisi katettu silloinen koko kaupungin budjetti yli kahdeksi vuodeksi.
Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut edelleen sekä kuntaliitosten että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa.[74] Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä.[75] 2010-luvulla kaupungin väestönkasvu on selvästi nopeutunut.[76]
Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta.lähde? Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla.[77] Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se on kasvanut useimpina vuosina kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee, poikkeuksena tästä vuosi 2011.[75]
Kaupungin uusimmassa strategiassa Kuopion tavoitteena on kasvaa 150 000 asukkaan kaupungiksi.[78] Kuopion väestönkasvu oli rivakkaa 2010-luvun alkupuoliskolla, etenkin vuosina 2012, 2013 ja 2014. Kumulatiivinen väestönkasvu 2010 luvulla oli 8411 henkilöä ja nyt 2020 luvun alussa väestönkasvu on alkanut taas kiihtymään. [79] Vuoden 2021 ennustettiin olevan Kuopiolle vahvasti muuttovoitteinen vuosi, sillä vuoden tammi–elokuussa muuttovoitto nousi jo 800 henkilöön, joka nosti Kuopion Suomen toiseksi suurimmaksi muuttovoittokunnaksi Tampereen jälkeen.[80][81]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuonna 2022 Kuopiossa asui 6 127 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 5,0 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 3 924 asukasta.[83] Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 6 023 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia ja englanti.[83] Setlementti Puijolan Kompassi on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen.
Vuoden 2020 lopussa Kuopiossa oli 120 210 asukasta,[84] joista 100 341 asui taajamissa, 16 473 haja-asutusalueilla ja 1 395:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuopion taajama-aste on 85,9 %.[85] Kuopion taajamaväestö jakautuu 16 eri taajaman kesken:[86] Kuopion keskustaajama on asukastiheydeltään Suomen tiheimmin asuttu taajama.[29]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Toivala-Vuorelan taajama ulottuu pääosin Siilinjärven kunnan alueelle.
Kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n ”Pirtin torni” Petosella.
Kuopiolaisista 85 % asuu kaupunkimaisesti ja 15 % maaseudulla. Kuntaliitosten seurauksena Kuopiossa on maaseutua paljon.[87]
Vuonna 2013 Kuopiossa oli 49 821 asuntoa, joista kerrostaloissa 30 217, omakotitaloissa 11 776, rivitaloissa 6 203 ja muissa rakennuksissa 1 459. Asunnon keskikoko on 70,5 m². Keskimäärin asunnossa asuu 1,9 asukasta.[88]
Vuokra-asuntoyhtiöistä (yhteensä 18 300 vuokra-asuntoa) suurimmat ovat kaupungin omistamat Niiralan Kulma Oy (5 836) ja Kuopas (1 889). Muista merkittävimpiä ovat VVO Kiinteistöt (1 383) ja Kiinteistö KYS (1 165).[89]
Osaliitokset Kuopion maalaiskunnasta kaupunkiin vuosina 1818–1942, sekä Kuopion kuntaliitokset vuosina 1969–2017.
Pääosa Kuopion maalaiskuntaa (noin 7 600 asukasta[90]) liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta (noin 2 200 asukasta[90]) 1973. Vehmersalmen kunta (noin 2 000 asukasta[90]) liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005 ja Karttula (noin 3 500 asukasta) vuoden 2011 alussa.[91]
Nilsiä liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta, jolloin kaupungin asukasluku nousi yli 100 000:n.[92][93]
Maaninka aloitti kuntaliitosneuvottelut Kuopion kanssa vuonna 2011. Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa.
Kuntaliitos Siilinjärven kanssa on ollut ikuisuuskysymys, jota on pyritty jälleen viime aikoina edistämään Kuopion suunnasta. Siilinjärvi ei ole kuitenkaan ollut halukas etenemään asiassa.
Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[94][95] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[96] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[97] Tuusniemen kunnanvaltuusto päätti kesällä 2014, ettei se lähde kuntaliitosselvitykseen Kuopion kanssa. Kuopio on ilmoittanut ettei se tule ilman kuntaliitosta tuottamaan Tuusniemelle enää terveyspalveluita. Juankoski puolestaan ehdotti kaikille naapurikunnilleen kuntaliitosselvitysten aloittamista vuonna 2008[98], johon on sittemmin ryhdytty. Juankosken ja Kuopion kaupunginvaltuustot hyväksyivät kuntaliitoksen syksyllä 2014 ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.[99][100][101]
Nämä seurakunnat muodostavat Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän. Järvi-Kuopion seurakunta toimii myös Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueilla, sen osalta on tässä mainittu vain Kuopion alueella toimivat alueseurakunnat.
Kuopio on tehnyt itseään tunnetuksi muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.
Kuopion tori on kaupungin kaupallinen keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Vihtori, Aapeli, Minna, H-talo, Sektori, IsoCee). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät muun muassa kalakukot ja lihapiirakat.[107] Torin laidalla sijaitsevan vuonna 1902 valmistuneen kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska. Torin lähistöllä, ruutukaava-alueella on myös vilkas ravintola- ja viihde-elämä.
Kesäkausina myös Kuopion matkustajasataman seutu keskustan lähellä on toiminnaltaan elinvoimaista sen omalla torilla, ravintoloissa ja ravintolalaivoissa järjestettävien tapahtumien, sekä matkailun vuoksi. Kuopion sataman laajentaminen sekä useat alueelle kohdistuvat matkailuhankkeet ovat työn alla.[108]
Kuopion kaupunginteatterin perusparannuksen yhteydessä valmistui kaksi uutta katsomoa: 464-paikkainen ja 212-paikkainen. Teatterin ulkopuolelle rakennettiin ulkoilmanäyttämö. Uudistunut teatterirakennus avattiin elokuussa 2014.[111]
Kuopiossa on eri puolille kaupunkia kiinnitetty muistolaattoja. Niitä on enemmän kuin missään muussa suomalaiskaupungissa[112], 67 laattaa, minkä lisäksi ulkotiloissa on muita julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä vielä 59. Laattojen isänä pidetyn kanslianeuvosHeikki Viitalan aikana, alkaen 1970-luvulta, laattoja pystytettiin jopa 50. Uusia laattoja ei ole juurikaan 2000-luvulla enää tilattu.[40] Spede Pasasen muistolaatta Päivärinteentie 21:n edustalla lähellä linja-autoasemaa paljastettiin huhtikuussa 2015.selvennä
Kuopion alue on vuosina 2020–2021 eurooppalainen gastronominen maakunta.[114] Se on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle. Tunnustus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. European Region of Gastronomy -yhteistyö tuo vuosittain kansainvälisiä tapahtumia ja seminaareja Kuopioon. Kokonaisuutta hallinnoivat Savonia AMK[115], Pro-Agria Itä-Suomi[116], Maa- ja kotitalousnaiset Itä-Suomi ja Savogrow.
Kuopiossa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Kuopiossa viisi kertaa: 1910 Julkulassa, 1938, 1959, 1989 sekä 2017 Nilsiässä.[117] Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kuopiossa vuosina 1948 ja 1957.[118]
Puijon pesäpallostadionEtualalla Niiralan kaupunginosa ja sen yläpuolella Hatsalan puolella sijaitseva Kuopio-halli ja kuvan oikeassa laidassa Kuopion uimahalli.
Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki, jonka joukkueita pelaa useissa eri lajeissa pääsarjatasoilla. 2010-luvun loppupuolella menestys on ollut nousujohteista myös salibandyssa (Salibandyseura Welhot) ja ennen kaikkea amerikkalaisessa jalkapallossa (Kuopio Steelers). 2017 perustettiin todellinen lentopallon suurseura, Savo Volley.
Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (aik. Magnum Areena), Niiralan Monttuna tunnetun Hatsalassa sijaitsevan jäähallin[119] sekä Puijon ympärille. Kuopioon on suunnitteilla keskuskentän paikalle uusi monitoimiareena urheilua sekä muita suurempia yleisötapahtumia varten.[120]
1970-1980-luvulla rakennettua jäähallia eli Niiralan Monttua saneerataan ja laajennetaan.[121] Jäähallin saneerauksen lisäksi Kuopioon on rakenteilla samalle alueelle uudenaikainen ja tilava uimahalli.[122] Nämä liittyvät Kuopion kaupungin Kuntolaakso-hankkeeseen, mikä tuo myös asunto-, ravintola- ja pysäköintirakentamista Niiralan Montun alueelle. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.[123]
Aikoinaan Kuopio oli myös merkittävä hiihto- ja mäkihyppykaupunki. Uudelleen 2010-luvun lopulla Kuopion mäkihyppy sai nostetta kun Mika Kojonkoski päätti rakentaa kiinalaisen mäkihypyn kotipesän Kuopioon.[124] Myös hiihdon kansainvälisiä arvokisoja houkutellaan pidemmän tauon jälkeen takaisin Kuopioon Puijon urheilulaakson mittavilla parannuksilla.[125]
Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyessä 1. tammikuuta 2013 Tahkovuoren laskettelu- ja lomakeskuksesta tuli kuopiolainen.
Valtatie 5 kulkee moottoritienä kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärvelle saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja toinen osa moottoritietä Hiltulanlahti–Vehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen. Rinnakkaistie, jota käyttävät myös hitaat ajoneuvot, valmistui 2014 moottoritien eteläpuolelle. Rautatie Päivärannan ja Vuorelan välillä sijoittuu moottoritien ja rinnakkaistien väliin. Junaliikennettä palvelee Savon rata, jota pitkin on suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi on hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.
Linja-autoliikennettä Kuopiosta suuntautuu runsaasti Savon ja Pohjois-Karjalan lähikaupunkeihin sekä Jyväskylään ja Kajaaniin. Poikittainen pikavuoro Joensuun ja Vaasan välillä kulkee päivittäin Kuopion, Viitasaaren ja Seinäjoen kautta molempiin suuntiin. Näiden lisäksi linja-autoliikenne suuntautuu tiheästi myös Helsinkiin ja Ouluun.
M/S Ukko on yksi Kuopion satamasta kesäisin liikennöivistä ja suosituimmista sisävesilaivoista.
Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.
Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan M/S Puijolla.[126] sekä paikallisristeilyitä[127][128], sekä Hop-On Hop-Off laiva. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia. Kyseessä on Vuoksen vesistön vilkkain satama.[129]
Kuopiosta liikennöivät kesäisin muun muassa seuraavat alukset: M/S Koski, M/S Osmo[127] ja M/S Queen R[128]. Satamassa on myös ravintolalaiva, M/S Ukko. Satunnaisesti satamassa saattaa nähdä myös aiemmin sieltä säännöllisesti liikennöineitä höyrylaivoja, kuten S/S Karjalankoski.
Kumpusaaressa on syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).
Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Vilkku. Paikallisliikenteen bussit liikennöivät laajasti myös Siilinjärven asuinalueilla. Osan Siilinjärvelle suuntautuvasta paikallisliikenteestä hoitaa Pohjolan Liikenne. Vuonna 2012 Kuopiossa ilmaistiin kiinnostusta lähijunaliikennettä kohtaan. Jos suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne toteutuisi, se kattaisi laajimmillaan välin Iisalmi–Pieksämäki. Tosin näin laajalla yhteysvälillä kyseessä olisi pikemminkin taajamajunaliikenne. Pelkästään Kuopion kaupungin ja sen lähialueet kattava liikenne on kuitenkin asukastiheyden ja rautatie- sekä asemainfrastruktuurin nykyisen kunnon ja tulevaisuuden investointitarpeiden johdosta todennäköisempää.[130]
Kallaveden lukioTechnopolisItä-Suomen yliopiston Mediteknia ja Canthia
Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen. Kuopiossa on yhteensä noin 5 050 yritystä ja yhteisöä, joista yli 190 käy kauppaa myös ulkomaille. Yhteensä työpaikkoja on 50 877 (2016). Merkittävä rooli kuopiolaisen elinkeinoelämän kehittämisessä on Kuopion kaupungin yrityspalvelulla. Yrityspalvelu edesauttaa Kuopiossa toimivien yritysten kehittymistä ja parantaa yritysten toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöjen kehittämisessä keskeisintä on tontti- ja toimitilatarjonnan parantaminen. Matkailulla on suuri merkitys Kuopion elinkeinoelämälle. Majoitus- ja ohjelmapalveluiden järjestäminen antaa monelle työpaikan.[133]
Rauhalahden leirintäalue on yksi osoitus kuopiolaisesta osaamisesta. Se on Suomen ainoa viiden tähden leirintäalue.[133]
Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa. Viime vuosien suurimpia hankkeita oli Finnpulpin maailman suurimman ja moderneimman havusellutehtaan rakentamisen valmistelu Kuopioon.[138] Finpulp luopui hankkeesta 2022.[139]
Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat K-Citymarket Kolmisopen laajennus vuonna 2022[140] sekä satamaan syksyllä 2022 valmistunut Maljalahden S-market.[141]
Itellan (nyk. Posti Group) 22 600 neliömetrin postikeskus Matkuksen yritysalueella, noin 14 km kaupungin keskustasta etelään, valmistui tuotantokäyttöön vuoden 2010 alkupuolella.[142]
Vuoden 2012 lopulla Matkukseen avattiin IKANO-konsernin omistama IKEA-tavaratalo ja sen viereen kauppakeskus.
Vuonna 2012 torin ja kauppahallin alle valmistui liiketiloja, jotka yhdistivät torin länsi-, etelä- ja itälaidat maanalaisella kauppakäytävällä. Samalla laajennettiin torin alla sijaitsevaa pysäköintilaitosta. Kävelykatualue saatiin valmiiksi syksyllä 2014.
Kauppahallin ulkoremontti valmistui marraskuussa 2012[143] ja sisätilojen remontti toukokuussa 2013. Kauppahallin kyljessä aiemmin ollut kalahalli purettiin ja sen paikalle rakennettiin kahvilarakennus.[144]
Torin sekä keskustan muiden suurempien saneerausten jälkeen Kuopion kaupunkikeskusta on hiljalleen elävöitynyt nousujohteisesti. Huolimatta suurista kauppakeskuksista, Kuopion keskustan liiketilojen käyttöaste on suhteellisesti valtakunnan korkeimpia.[145]
Rakennusten korkeus kasvaa keskustassa sekä uudisrakentamisen että korotusten myötä. Täydennysrakentamista on tehty viime vuosina erityisesti sataman alueella. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös pysäköintijärjestelyjä uusitaan. Maapohjapysäköintipaikkoja on suunniteltu muutettavaksi pysäköintitaloiksi muun muassa Niiralan jääkiekkohallin yhteydessä.[146]
Matkakeskuksen uudistushanketta edelsi vuosien kaavoitus- ja suunnittelutyö.[147] Alueen infrastruktruuria uusittiin laajasti muun muassa siirtämällä maanalainen puro tulevien tornitalojen tieltä.[148] Technopolis ilmoitti kesällä 2015 vetäytyvänsä hankkeesta.[149] Matkakeskuksen, Kuopion Portin,[150] rakentaminen käynnistyi keväällä 2018.[151]
Savilahdessa sijaitseva Kuopion tiedepuisto on kasvanut nopeaa vauhtia läpi koko 2000-luvun. Tiedepuistossa sijaitseva Technopolis Kuopio on nykyisin jo 3 000 työpaikan yhteisö. Savonia-ammattikorkeakoulun 12 200 neliömetrin tilat sijaitsevat nykyään Technopoliksen kiinteistössä. Savilahdessa opiskelee noin 2 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.[152] 2020-luvulla Savilahdesta kasvaa eurooppalaisittain merkittävä opiskelu- ja osaamiskeskittymä, minkä tarpeisiin alueelle rakennetaan kokonainen asuinalue. Hankkeet ja projektit ovat käynnistyneet 2010-luvun lopulla.[153] Savilahden alueella on nykyään yli 9000 opiskelijaa ja 10 000 työpaikkaa, mutta määrä tulee kasvamaan useilla tuhansilla 2020-luvun aikana.[154]
Työpaikkoja vuoden 2022 lopulla oli yhteensä 55 400.
Työpaikat aloittain vuonna 2022
Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen. Vuoden 2022 suurimmat toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut 12 953, kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 5779,, hallinto- ja tukipalvelut 5120, koulutus 4637, rakentaminen 4436, teollisuus 3361.
Kuopio on huomattava koulukaupunki.[156][157] Kuopio on ollut edelläkävijänä useissa koulutuksen hankkeissa.
Kaupungissa on 36 peruskoulua, Alavan ja Paloahon sairaalakoulut ja yksityiset Steinerkoulu Virkkula ja Kuopion kristillinen yhtenäiskoulu,[158] 6 lukiota ja aikuislukio (2 600 opiskelijaa)[159] sekä kansalaisopisto.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500.[155] Kaikki koulutusasteet (mukaan lukien esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.[155]
Kuopiolaisten koulutustaso on korkea. 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista 71,7 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon (koko maa 65,5 %). Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä sijoittui 52,1 % lukiokoulutukseen, 38,1 % ammatillisiin ja 9,8 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähän pienempi kuin koko maassa (7,6 %), mutta suurten kaupunkien keskitasoa.[162]
Kuopion vanha logo (2001–2010)Puisto Kuopiossa.Sorvarinkatu on nk. rännikatu.Kuopion KaupunginteatteriKerrostaloja Lehtoniemessä.Kerrostalo Saaristokaupungin kaupunginosassa.Kallavesi kuvattuna Väinölänniemeltä.
Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion kaupungille uuden strategian 11.12.2017. Strategia määrittää Kuopion visioksi olla hyvän elämän pääkaupunki. Strategiassa hyvään elämään kuuluvat terveys, alueen elinvoima ja arjen rikkaus.
Visiota on täsmennetty päämäärillä, jotka kuvaavat kaupungin haluttua tavoitetilaa vuonna 2030:
Kestävästi kasvava miljoonan ihmisen keskus – 200 000 asukasta vuonna 2040
Uudistuva ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä hyvä yritysilmasto
Savilahti Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö
Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue
Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen edelläkävijä
Ympäristöltään ainutlaatuinen ja innostava. Paras paikka lapsille.[163]
*Vuonna 1929 eriytettiin hallinnollisten ja oikeudellisten asioiden johtaminen. Hallinnollisia asioita tuli johtamaan kaupunginjohtaja ja (oikeus)pormestarin nimitys säilyi käytössä raastuvanoikeuden puheenjohtajan tittelinä, missä toimessa Rafael Zinck jatkoi vuoteen 1936.
↑”Koti Kuopiossa -oivallinen valinta”, Kuopio 2009, s. 12. Kuopion kaupunki, 2009.
↑Tolonen, Satu-Mari: Väätäiset vannovat Vehmersalmen nimeen. Kuopiolainen, 2004, nro 4, s. 3. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.2.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ ab”Asuntomessut Kuopiossa 2010”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 13. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
↑ abTyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue – Kuopio laajenee. Kuntatekniikka, 13.3.2007, nro 2, s. 6. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 13.2.2009.[vanhentunut linkki]
↑ abKosonen, Leo: Kuopio 2015: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki, s. 42. (kuva: Taajamien asukastiheys vuosina 1980–2000) Ympäristöministeriö, 2007. ISBN 978-952-11-2852-3Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 1.8.2008.
↑Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007, s. 9. Metsäkeskus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 13.5.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Spectrum tietokeskus, osa 6 vuodelta 1978, s. 185
↑Säämingissä 7. helmikuuta 1549 pidetyssä piispantarkastuksessa Turun tuomiokapitulin kanungit Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika kirjoittivat kirjeen Olavinlinnan linnanpäällikölle Kustaa Finckelle. Tarkastuksen pitäjät esittivät, että Pohjois-Savoon Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle Kuopionniemelle rakennettaisiin kirkko. Vuonna 1552 Kustaa Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis. Fincke esitti kuninkaalle itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista. Kustaa Vaasa vahvisti tämän 14. maaliskuuta 1552. Kuopion kirkkopitäjä oli syntynyt. Viite: Mikael Agricola -juhlavuosi 2007 Kuopion evankelis-luterilaiset seurakunnat. Arkistoitu 21.8.2007. Viitattu 5.1.2008.
↑Savon Arkkitehdit SAFA 2003, Arkkitehtuurin opaskartta Kuopio. Koko kappaleen lähde.
↑Paaskoski, Jyrki: "Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä." Saastamoisen säätiö, Helsinki 2005.
↑Keisarin Kuopio (verkkonäyttely) Kuopio kun Napoleon Moskovaan aikoi – eli elämää Kuopiossa Napoleonin elinaikana 1769–1821. Pohjois-Savon muisti. Arkistoitu 16.2.2008. Viitattu 3.2.2008.
↑Moilanen, Aatu: Otetaan vastuu omista asioista: Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939. (väitöskirja) Joensuun yliopisto, 2006.
↑ abTyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue – Kuopio laajenee. Kuntatekniikka, Määritä ajankohta!Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2010.[vanhentunut linkki]
↑”Asuminen”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 6. Kuopion kaupunki, 2007.
↑ abc”Alue”, Kuopio 2007 – Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
↑Myöhänen, Pentti & Manner, Matias & Hartikainen, Jarno: "Karttula sulautuu Kuopioon" ja "Karttula ja Kuopio yhteen". Savon Sanomat, 1.7.2008, nro 178, s. 1 ja 3.
↑Alkuvuosi tuottaa takseille takkuisen tilin. Savon Sanomat, 1.2.2013, s. 4.
↑Kuopion työpaikat ja elinkeinorakenne 1.1.2008. Kuopion kaupungin yrityspalvelu, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 8.1.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: "Ykkösrastin tontille uusi iso ABC" ja "Vielä tulossa kolme suurkauppaa". Savon Sanomat, 8.1.2008, 101. vsk, nro 7, s. 1 ja 10.
↑Toivanen, Pekka: Kuopion historia 2. Savon residenssistä valtuusmiesten aikaan. s. 229. Kuopion kaupunki, 2000. ISBN 951-842-228-1
↑Nummela, Ilkka: Kuopion historia 3. Kunnallishallinnon uudistamisesta sen demokratisointiin 1875–1918. s. 274. Kustannuskiila, 1982. ISBN 951-657-254-5