Kuopio

Kuopio
vaakuna	sijainti
Kuvassa vasemmalta yläkulmasta myötäpäivään: Kuopion keskustaa, Puijon torni, Kuopion kauppahalli, Kuopion satama, Kuopion lääninhallitusrakennus, Väinölänniemen uimaranta, Technopolis Kuopion MicroTower ja Kuopion kaupungintalo.
Sijainti	62°53′33″N, 027°40′42″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Kuopion seutukunta
Kuntanumero	297
Hallinnollinen keskus	Kuopion keskustaajama
Perustettu	1775
Kuntaliitokset	Kuopion mlk (1969) Riistavesi (1973) Vehmersalmi (2005) Karttula (2011) Nilsiä (2013) Maaninka (2015) Juankoski (2017)
Kokonaispinta-ala	4 326,35 km² 14:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	3 241,05 km²
– sisävesi	1 085,30 km²
Väkiluku	125 668 8:nneksi suurin 31.12.2024 [2]
– väestötiheys	38,77 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	63,8 %
– yli 64-v.	21,7 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	94,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	5,7 %
Kunnallisvero	8,1 % 252:nneksi suurin 2025 [5]
Kaupunginjohtaja	Soile Lahti[6]
Hallituksen puheenjohtaja	Aleksi Eskelinen[7]
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
– puheenjohtaja	Marko Kilpi[8]
2021–2025[9]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • PS  • Vas.  • KD  • VL	15 13 10 8 6 4 2 1
www.kuopio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla. Kuopion kaupungissa asuu noin 126 000 ja laajemmin Kuopion seudulla asuu noin 147 000 henkilöä. Asukasluvultaan Kuopio on Suomen 8:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen seitsemänneksi suurin kaupunkialue.

Kaupungin pinta-ala on 4 326,35 km², josta 1 085,30 km² on vesistöjä.^[1] Kuopion keskustaajama sijaitsee enimmäkseen Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, joka jakaa Kallaveden kahteen toisistaan lähes erilliseen osaan. Väestötiheys on 38,77 asukasta/km². Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kallavettä. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.

Kuopio on Itä-Suomen valtakunnanosan keskus ja asukasluvultaan suurin kaupunki. Kuopion naapurikunnat ovat Lapinlahti, Iisalmi, Leppävirta, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Pielavesi, Kaavi, Juuka ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Kuopio on tunnettu valtakunnallisesti yhtenä merkittävimmistä opiskelukaupungeista sekä vetovoima- ja kasvukeskuksista.^[10][11][12] Kuopion historiaa 1960-luvun lopulta lähtien leimaavat useat kuntaliitokset, joiden johdosta Kuopioon kuuluu nykyään myös paljon maaseutua. Kun Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa, Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja Suomen toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta.^[13] Lisäksi Kuopiota ovat leimanneet 2010-luvun lopulla lukuisat suuret hankkeet ja projektit, joita kaupungissa on valtakunnallisesti eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen.^[14] Tahkon suuren matkailukeskuksen myötä Kuopiosta on kasvanut myös merkittävä matkailukaupunki.

Vuoden 2017 Kuntaratingin mukaan 20 suurimman kaupungin joukosta Kuopiossa on tyytyväisimmät asukkaat, ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan Kuopio on asuntosijoittajalle paras kaupunki.^[15][16] Kuntien imago 2018 -tutkimuksessa Kuopio on suurista kaupungeista toisena.^[17] Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa 2019 julkaisemassa tutkimuksessa Kuopion seutukunta oli sijalla 14, mikä on Itä-Suomen toiseksi korkein sijoitus. Kyselytutkimuksessa, joka mittaa elinkeinoelämän edustajien tyytyväisyyttä, Kuopion seutukunta sijoittuu kaikilla mittareilla maan keskiarvoa korkeammalle. Kokonaissijoitusta vetää alas yksityisen sektorin heikko tulos tilastovertailussa, joka ottaa huomioon yrittäjyysasteen, yritysten lukumäärän suhteessa asukaslukuun ja aloittaneiden yritysten määrän suhteessa koko yrityskantaan.^[18]

Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij-miehennimeen.^[19] Myös nimistöntutkimuksen auktoriteetti Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.^[20]

Pääartikkeli: Kuopion maantiede

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen.^[21] Matkustajasataman alue on uusiutunut voimakkaasti 2000-luvulla, varsinainen kaupungin laajeneminen tapahtuu etelään, Saaristokaupungin alueelle. Nykyisiin kuntarajoihin nähden Kallavettä on pidetty Kuopion sisäjärvenä.^[22][23]

Ympäristöltään kaupunki on varsin omaleimainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus.^[24] Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti^[25], ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa.^[26] Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia.^[26] Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion keskustaajaman asukastiheys on Suomen taajamista suurin.^[27] Petosen perustamisen ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajaman asukastiheys laski 1990-luvun puolivälissä Helsingin taajama-aluetta pienemmäksi^[27][28], mutta 2010-luvulla Kuopion keskustaajama otti jälleen Suomen tiheimmin asutun taajaman paikan.^[29] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan keskiarvo 551/1 000^[30]).^[31] Arvokas Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueella.^[32][33]

Rantaviivaa Kuopiolla on 6 340 kilometriä.^[34] Suomen kunnista Kuopiossa on eniten kesämökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Vuonna 2020 kesämökkien määrä oli 10 507.^[35] Kesäasuntojen lukumäärä Kuopiossa on kasvanut viime vuosina kuntaliitosten myötä.^[36]

Vesistöjen runsauden johdosta Kuopiolla on suomalaisittainkin leveyspiiriin nähden huomattavan edullinen ilmasto. Vuotuinen tehoisan lämpötilan summa on Kuopiossa jokseenkin yhtä korkea kuin niinkin paljon etelämpänä sijaitsevilla paikkakunnilla kuin esim. Tampereella ja Lahdessa.^[37]

Kuopion ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,1 −4,8 0,4 6,7 14,1 19,1 21,8 19,5 13,7 6,2 0,8 −2,6 ka. 7,5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −11,6 −12,2 −8,1 −2,1 3,8 9,5 12,4 10,7 6,5 1,6 −3,1 −7,9 ka. −0 Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,2 −8,4 −3,8 2,2 9,1 14,4 17,1 15,1 10,0 3,9 −1,1 −5,1 ka. 3,8 Sademäärä (mm) 41 35 31 29 49 71 85 66 55 55 51 51 Σ 619 Sadepäivät (d) 10 9 8 7 9 10 11 10 10 11 10 12 Σ 117 L ä m p ö t i l a −5,1 −11,6 −4,8 −12,2 0,4 −8,1 6,7 −2,1 14,1 3,8 19,1 9,5 21,8 12,4 19,5 10,7 13,7 6,5 6,2 1,6 0,8 −3,1 −2,6 −7,9 S a d a n t a 41 35 31 29 49 71 85 66 55 55 51 51 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1991-2020

Pääartikkeli: Kuopion historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8000 eaa.

1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,^[38] joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa.^[39] Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, entisen Maaningan kunnan alueelle, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.^[40]

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.^[41]

Puu-Kuopiosta on jäljellä kolme aluekokonaisuutta tai katunäkymää: Kuninkaankatu – Minna Canthin katu ympäristöineen (mm. korttelimuseon rakennukset), Puistokatu ympäristöineen (mm. Puistokoulu, Puistokatu 13, 1899), Asemakatu ympäristöineen (mm. Asemakoulu 1897) sekä kasarmialue (puiset tarkk'ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit). Lisäksi on jäljellä muutamia yksittäisiä puutaloja.

Luettelo eräistä merkittävistä rakennuksista 1700–1800-luvuilta:

• Tuomiorovastin pappila (Kuninkaankatu 12) on valmistunut 1780.
• Minna Canthin talo (Minna Canthin katu 22) vuodelta 1820 ei ole museokäytössä.

• 

  Kuopion Lyseon lukio torin laidassa on C. L. Engelin suunnittelema ja valmistunut 1826. Sittemmin siihen on rakennettu jatko- ja siipiosia.
• J. V. Snellmanin kotimuseo (Snellmaninkatu 19) oli Snellmanin asuntona vuosina 1845–1849. Toiminut museona vuodesta 1981.
• Ravintola Sataman Helmi, Bastmanin talo, entinen Carlsonin rautakauppa Kauppakatu 2:ssa on vuodelta 1850.
• Haminalahden hovi Haminalahdessa on von Wright -veljesten synnyinkoti. Päärakennus on vuodelta 1848–1850.
• Kuopion kaupungintalo on vuodelta 1885, suunnittelija F. A. Sjöström.
• Kuopion lääninhallitusrakennus (Hallituskatu 12–14), suunnittelija Constantin Kiseleff, valmistunut 1882.
• Ravintola Vanha Satama, ent. Tulli- ja pakkahuone matkustajasatamassa, 1860. Suunnittelija Carl Albert Edelfelt.
• Victor Barsokevitschin ateljee, jossa on VB-valokuvakeskus (Kuninkaankatu 14), 1887–1926.^[42]

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Varkauden Taipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Vuonna 1858 Kuopio sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.^[43]

Kuopion koululaitoksen historia on pitkä. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu^[44] – Haapaniemen sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) – aloitti vuonna 1780. Ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon^[45]) ja kimnaasi eli lukio 1844.^[46] Suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871^[47] (kuuromykkäinkoulu 1862^[48]). 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886^[49]), muun muassa Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu vuonna 1887,^[50] jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa saakka vuonna 1897, yliopistoon johtava yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892^[51] ja sairaanhoitajakoulu (1896^[52]). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.^[53]

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki (muun muassa J. V. Snellman), toimittajat (muun muassa Juhani, Kalle ja Pekka Aho) ja varakkaimmat liikemiehet (esim. G. Ranin ja H. Saastamoinen). Naisasialiikkeen (johon kuuluivat muun muassa Minna Canth ja Elisabeth Stenius-Aarneenkallio) tasa-arvotyö eteni vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön mahdollistamisesta naisille kohti naisten kouluttamista käsityö- ja tyttökouluissa ja myöhemmin yhteiskouluissa – fennomaanien vaikutuksesta jo hyvissä ajoin suomen kielellä. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös vesijohtoverkoston rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.^[54]

1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin.^[55] Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat muun muassa S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.

Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen.^[41] Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja^[56] ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902^[57]). Suuri lukumäärä nuorisoa ja ajoittainen tekemisen puute synnytti myös erilaisia ilmiöitä kaupunkiin, kuten torimellakan vuonna 1965.^[58][59] 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopion pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, ja vuonna 1973, kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.^[60] Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä. Petosen ja keskustan yhdistävän Saaristokaupungin rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan kaupunginosassa tulee asumaan 14 000 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.^[61]

Saaristokaupunki-hankkeessa on hyödynnetty monia uusia toimintamalleja. Siihen haettiin ideoita muun muassa osallistumalla Europan 8 -arkkitehtuurikilpailuun. Alueen rakentamista ohjaa puolestaan Taiteen kaava, joka on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi.^[62] Taiteen kaava liittyy aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kuopion kaupungin omissa rakennushankkeissa tulee olla taidetta 0,5–1,5 % rakennuskustannuksista.^[61] Saaristokaupungissa järjestettiin asuntomessut 2010. Kuopiossa oli asuntomessut myös vuonna 1980.

Rajuimman muodonmuutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseon alue on ehjä kokonaisuus. Keskustan entisestäänkin korkea asukastiheys kasvaa etenkin sataman alueella kerrostalorakentamisen myötä.

Vaikka Kuopio kasvaa etelässä, eräät kaupungin pohjoispuolella lähellä Kuopion lentoasemaa sijaitsevat Siilinjärven osat ovat jopa lähempänä Kuopion keskustaa. Kyseisillä omakotitalovaltaisilla alueilla asuu erityisesti lapsiperheitä. Pendelöinti Siilinjärveltä on voimakasta – noin 3 600 käy töissä Kuopiossa. Siilinjärvi on puolestaan kuopiolaisten suosituin työssäkäyntipaikkakunta. Kokonaisuudessaan työmatkaliikenne oli vuonna 2004 noin 8 600 henkilöä Kuopioon päin ja noin 5 000 henkilöä Kuopiosta muihin kuntiin päin.^[63]

Maatalousvaltaisen Maaningan liityttyä Kuopioon, kaupungista kasvoi suurin maidontuottajakunta Suomessa.^[64] Vuotta myöhemmin Kuopio kuitenkin menetti kyseisen aseman niukasti Kurikalle.^[65]

Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Sen asukasluku on 125 668 (31.12.2024).^[2] Kuopiolaisten keski-ikä on 43,6 vuotta (2020).^[66]

Väestönkehitys
Vuosi	1815	1840	1850	1860	1870	1880	1890	1900	1910	1920	1925
Väestö	1 087	2 071	2 849	4 066	5 639	6 871	8 882	11 723	15 845	18 725	22 295
±%	—	+90.5%	+37.6%	+42.7%	+38.7%	+21.8%	+29.3%	+32.0%	+35.2%	+18.2%	+19.1%
Vuosi	1930	1935	1940	1945	1950	1955	1960	1965	1970	1975
Väestö	24 082	24 258	25 157	28 071	33 353	37 910	44 911	52 200	63 766	71 844
±%	+8.0%	+0.7%	+3.7%	+11.6%	+18.8%	+13.7%	+18.5%	+16.2%	+22.2%	+12.7%
Lähteet: [67][68][69][70][71][72][73]

• 
  Ilmakuva Haapaniemen kaupunginosasta.
• 
  Kuopion satama.
• 
  Matkustajasataman alueen uusia kerrostaloja.
• 
  Rönön kaupunginosaa.

Kuopiossa asui 1900-luvun alussa vain noin 10 000 asukasta.^[53] 1920-luvulla asukasmäärä ylitti 20 000.^[55] Väestönkehitys nopeutui sotien jälkeen.

Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut edelleen sekä kuntaliitosten että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa.^[74] Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä.^[75] 2010-luvulla kaupungin väestönkasvu on selvästi nopeutunut.^[76]

Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta.^lähde? Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla.^[77] Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se on kasvanut useimpina vuosina kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee, poikkeuksena tästä vuosi 2011.^[75]

Kaupungin uusimmassa strategiassa Kuopion tavoitteena on kasvaa 150 000 asukkaan kaupungiksi.^[78] Kuopion väestönkasvu oli rivakkaa 2010-luvun alkupuoliskolla, etenkin vuosina 2012, 2013 ja 2014. Kumulatiivinen väestönkasvu 2010 luvulla oli 8411 henkilöä ja nyt 2020 luvun alussa väestönkasvu on alkanut taas kiihtymään. ^[79] Vuoden 2021 ennustettiin olevan Kuopiolle vahvasti muuttovoitteinen vuosi, sillä vuoden tammi–elokuussa muuttovoitto nousi jo 800 henkilöön, joka nosti Kuopion Suomen toiseksi suurimmaksi muuttovoittokunnaksi Tampereen jälkeen.^[80][81]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuonna 2022 Kuopiossa asui 6 127 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 5,0 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 3 924 asukasta.^[83] Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 6 023 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia ja englanti.^[83] Setlementti Puijolan Kompassi on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen.

Kuopion väestö, syntyperä (2022)

Syntyperä	Asukasluku	Prosenttia
Suomi	116 467	95,0
Neuvostoliitto	1 372	1,1
Syyria	320	0,3
Venäjä	313	0,3
Irak	250	0,2
Myanmar	239	0,2
Viro	231	0,2
Thaimaa	183	0,1
Kiina	159	0,1
Nigeria	154	0,1
Turkki	150	0,1
Pakistan	124	0,1
Sudan	118	0,1
Intia	115	0,1
Iran	114	0,1
Bangladesh	105	0,1

Vuoden 2020 lopussa Kuopiossa oli 120 210 asukasta,^[84] joista 100 341 asui taajamissa, 16 473 haja-asutusalueilla ja 1 395:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuopion taajama-aste on 85,9 %.^[85] Kuopion taajamaväestö jakautuu 16 eri taajaman kesken:^[86] Kuopion keskustaajama on asukastiheydeltään Suomen tiheimmin asuttu taajama.^[29]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kuopion keskustaajama	88 520
2	Nilsiän keskustaajama	3 026
3	Juankosken kirkonseutu	1 998
4	Maaningan kirkonkylä	908
5	Melalahti	825
6	Karttulan kirkonkylä	822
7	Hiltulanlahti	728
8	Kurkimäki	653
9	Vehmersalmen kirkonkylä	562
10	Pellesmäki-Vehmasmäki	554
11	Pihkainmäki	421
12	Käärmelahti	386
13	Muuruvesi	347
14	Syvänniemi	227
15	Kinnulanlahti	211
16	Toivala-Vuorela*	153

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Toivala-Vuorelan taajama ulottuu pääosin Siilinjärven kunnan alueelle.

Kuopiolaisista 85 % asuu kaupunkimaisesti ja 15 % maaseudulla. Kuntaliitosten seurauksena Kuopiossa on maaseutua paljon.^[87]

Vuonna 2013 Kuopiossa oli 49 821 asuntoa, joista kerrostaloissa 30 217, omakotitaloissa 11 776, rivitaloissa 6 203 ja muissa rakennuksissa 1 459. Asunnon keskikoko on 70,5 m². Keskimäärin asunnossa asuu 1,9 asukasta.^[88]

Vuokra-asuntoyhtiöistä (yhteensä 18 300 vuokra-asuntoa) suurimmat ovat kaupungin omistamat Niiralan Kulma Oy (5 836) ja Kuopas (1 889). Muista merkittävimpiä ovat VVO Kiinteistöt (1 383) ja Kiinteistö KYS (1 165).^[89]

Pääosa Kuopion maalaiskuntaa (noin 7 600 asukasta^[90]) liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta (noin 2 200 asukasta^[90]) 1973. Vehmersalmen kunta (noin 2 000 asukasta^[90]) liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005 ja Karttula (noin 3 500 asukasta) vuoden 2011 alussa.^[91]

Nilsiä liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta, jolloin kaupungin asukasluku nousi yli 100 000:n.^[92][93]

Maaninka aloitti kuntaliitosneuvottelut Kuopion kanssa vuonna 2011. Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa.

Kuntaliitos Siilinjärven kanssa on ollut ikuisuuskysymys, jota on pyritty jälleen viime aikoina edistämään Kuopion suunnasta. Siilinjärvi ei ole kuitenkaan ollut halukas etenemään asiassa.

Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.^[94][95] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.^[96] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.^[97] Tuusniemen kunnanvaltuusto päätti kesällä 2014, ettei se lähde kuntaliitosselvitykseen Kuopion kanssa. Kuopio on ilmoittanut ettei se tule ilman kuntaliitosta tuottamaan Tuusniemelle enää terveyspalveluita. Juankoski puolestaan ehdotti kaikille naapurikunnilleen kuntaliitosselvitysten aloittamista vuonna 2008^[98], johon on sittemmin ryhdytty. Juankosken ja Kuopion kaupunginvaltuustot hyväksyivät kuntaliitoksen syksyllä 2014 ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.^{[99][100][101]}

Pääartikkeli: Uskonto Kuopiossa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuopiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[102]

• Alavan seurakunta
• Järvi-Kuopion seurakunta
  • Juankosken alueseurakunta
  • Muuruveden alueseurakunta
  • Nilsiän alueseurakunta
  • Riistaveden alueseurakunta
  • Säyneisen alueseurakunta
  • Vehmersalmen alueseurakunta
• Kallaveden seurakunta (ent. Kuopion maaseurakunta)
  • Karttulan alue
  • Maaningan alue
• Kuopion tuomiokirkkoseurakunta
• Männistön seurakunta
• Puijon seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän. Järvi-Kuopion seurakunta toimii myös Kaavin ja Tuusniemen kuntien alueilla, sen osalta on tässä mainittu vain Kuopion alueella toimivat alueseurakunnat.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kuopiossa toimivat Kuopion helluntaiseurakunta ja Kuopion Tukikohta-seurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kuopiossa toimii Nilsiän helluntaiseurakunta.^[103]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuopion alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.^[104]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuopion kaupungin nykyisellä alueella.^[102]

• Juankosken seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2011)
• Karttulan seurakunta (liitetty Kallaveden seurakuntaan 2011)
• Maaningan seurakunta (liitetty Kallaveden seurakuntaan 2011)
• Muuruveden seurakunta (liitetty Juankosken seurakuntaan 2003)
• Nilsiän seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2013)
• Riistaveden seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2011)
• Säyneisen seurakunta (liitetty Juankosken seurakuntaan 2003)
• Vehmersalmen seurakunta (liitetty Järvi-Kuopion seurakuntaan 2011)

Kuopiossa on yli 70 kaupunginosaa ja kylää.^[24]

^[105]

• Keskusta lähialueineen: Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö ja sen lähisaaret, Siikalahti
• Läntinen Puijo: Puijonlaakso–Taivaanpankko, Julkula, Niuva–Länsipuijo–Rypysuo, Puijonsarvi (Päiväranta)
• Itäinen Puijo: Puijo (Inkilänmäki), Itkonniemi–Männistö–Linnanpelto, Saarijärvi–Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi–Likolahti
• Neulamäki: Savilahti, Neulamäki, Kolmisoppi–Vuorilampi
• Särkiniemi – Särkilahti
• Jynkkä ja Levänen: Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä,
• Petosen puistokaupunki: Litmanen, Pitkälahti, Pirtti (pl. Savolanniemi)
• Saaristokaupunki: Savolanniemi, Lehtoniemi–Keilankanta, Rautaniemi
• Hiltulanlahti: Kiviharju, Vanuvuori, Hiltulanlahti
• Sorsasalo
• Eteläinen maaseutualue: Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki
• Länsiranta: Haminalahti, Hirvilahti
• Itäinen maaseutu ja Riistavesi: Ranta-Toivala, Jännevirta, Kurkiharju, Länsi-Riistavesi, Itä-Riistavesi, Melalahti
• Vehmersalmi
• Karttula: Itä-Karttula, Syvänniemi, Karttula
• Nilsiä: Tahko, Pajulahti, Murtolahti, Palonurmi, Nilsiä
• Maaninka: Käärmelahti, Pulkonkoski, Kinnulanlahti, Tuovilanlahti, Maaninka

^[106]

• Pieni Neulamäki
• Saarijärvi

^lähde?

401 Neulaniemi, 404 Niuvanniemi, 405 Puijo, 406 Julkula, 407 Kuopio, 408 Hatsala, 409 Hakkarala, 410 Haminalahti, 411 Hiltulanlahti, 412 Hirvilahti, 413 Hirvimäki, 414 Koivusaari, 415 Jynkkä, 416 Jännevirta, 417 Kaislastenlahti, 418 Kurkiharju, 419 Lamperila, 420 Leväinen, 421 Muuruvesi, 422 Niemisjärvi, 423 Pappila, 424 Pellesmäki, 425 Pieksä, 426 Puutossalmi, 427 Ritisenlahti, 428 Ritoniemi, 429 Rytky, 430 Savilahti, 431 Savisaari, 432 Sotkanniemi, 433 Toivala, 434 Vaajasalo, 435 Vehmasmäki, 440 Kotasalmi, 441 Kuopion-Pelonniemi, 442 Leppäranta, 443 Lohilahti, 444 Melalahti, 445 Ohtaanniemi, 446 Pelonniemi, 448 Pölläkkä, 449 Riistavesi, 451 Ryönä, 452 Syrjänsaari, 453 Rissala, 454 Hakunila, 455 Iivarinsalo, 456 Enonlahti, 457 Enonsalo, 458 Hormastenlahti, 459 Juonianlahti, 460 Jänissalo, 461 Litmaniemi, 462 Miettilä, 463 Niinimäki, 464 Putroniemi, 465 Puutosmäki, 466 Roikansaari, 467 Räsälä, 468 Ukonlahti, 469 Vehmersalmi, 470 Vuorisalo.

Asuma, Kortejoki, Niittylahti, Savulahti, Sikoniemi, Vartiala, Vehka, Pahkala

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion nähtävyyksistä

Kuopio on tehnyt itseään tunnetuksi muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.

Kuopion tori on kaupungin kaupallinen keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Vihtori, Aapeli, Minna, H-talo, Sektori, IsoCee). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät muun muassa kalakukot ja lihapiirakat.^[107] Torin laidalla sijaitsevan vuonna 1902 valmistuneen kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska. Torin lähistöllä, ruutukaava-alueella on myös vilkas ravintola- ja viihde-elämä.

Kesäkausina myös Kuopion matkustajasataman seutu keskustan lähellä on toiminnaltaan elinvoimaista sen omalla torilla, ravintoloissa ja ravintolalaivoissa järjestettävien tapahtumien, sekä matkailun vuoksi. Kuopion sataman laajentaminen sekä useat alueelle kohdistuvat matkailuhankkeet ovat työn alla.^[108]

Kuopion keskustassa sijaitsevat Kuopion museo ja Kuopion taidemuseo. Valtakunnallisesti merkittävä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on keskustan läheisyydessä Ison hautausmaan vieressä. Kuopion tuomiokirkko ja J.V. Snellmanin puisto muodostavat ympäristöllisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Kuopiossa sijaitsee myös autonomian aikaan rakennettu Pyhän Nikolaoksen katedraali, joka toimi Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkkona vuosina 1940–2017. Lisäksi keskustan laidalla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä ja maineikas Kuopion musiikkikeskus.^[109]

Tanssiteatteri Minimi palkittiin vuoden 2007 teatterina.^[110]

Kuopion kaupunginteatterin perusparannuksen yhteydessä valmistui kaksi uutta katsomoa: 464-paikkainen ja 212-paikkainen. Teatterin ulkopuolelle rakennettiin ulkoilmanäyttämö. Uudistunut teatterirakennus avattiin elokuussa 2014.^[111]

Kuopiossa on eri puolille kaupunkia kiinnitetty muistolaattoja. Niitä on enemmän kuin missään muussa suomalaiskaupungissa^[112], 67 laattaa, minkä lisäksi ulkotiloissa on muita julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä vielä 59. Laattojen isänä pidetyn kanslianeuvos Heikki Viitalan aikana, alkaen 1970-luvulta, laattoja pystytettiin jopa 50. Uusia laattoja ei ole juurikaan 2000-luvulla enää tilattu.^[40] Spede Pasasen muistolaatta Päivärinteentie 21:n edustalla lähellä linja-autoasemaa paljastettiin huhtikuussa 2015.^selvennä

Sarka – Luova Pohjois-Savo hankkeen vuonna 2009 tehdyn yrityskartoituksen mukaan Kuopiossa toimi tuolloin 450 luovan alan yritystä, kun koko Pohjois-Savossa niitä toimi yhteensä 900.^[113]

Kuopion alue on vuosina 2020–2021 eurooppalainen gastronominen maakunta.^[114] Se on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle. Tunnustus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. European Region of Gastronomy -yhteistyö tuo vuosittain kansainvälisiä tapahtumia ja seminaareja Kuopioon. Kokonaisuutta hallinnoivat Savonia AMK^[115], Pro-Agria Itä-Suomi^[116], Maa- ja kotitalousnaiset Itä-Suomi ja Savogrow.

Kuopiossa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Kuopiossa viisi kertaa: 1910 Julkulassa, 1938, 1959, 1989 sekä 2017 Nilsiässä.^[117] Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kuopiossa vuosina 1948 ja 1957.^[118]

Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Finland Ice Marathon -luistelutapahtuma, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopiorock, Puijon mäkihyppykilpailut, Kuopion kansainväliset viinijuhlat, ANTI – Contemporary Art Festival sekä BarokkiKuopio-festivaali.

Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki, jonka joukkueita pelaa useissa eri lajeissa pääsarjatasoilla. 2010-luvun loppupuolella menestys on ollut nousujohteista myös salibandyssa (Salibandyseura Welhot) ja ennen kaikkea amerikkalaisessa jalkapallossa (Kuopio Steelers). 2017 perustettiin todellinen lentopallon suurseura, Savo Volley.

Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (aik. Magnum Areena), Niiralan Monttuna tunnetun Hatsalassa sijaitsevan jäähallin^[119] sekä Puijon ympärille. Kuopioon on suunnitteilla keskuskentän paikalle uusi monitoimiareena urheilua sekä muita suurempia yleisötapahtumia varten.^[120]

1970-1980-luvulla rakennettua jäähallia eli Niiralan Monttua saneerataan ja laajennetaan.^[121] Jäähallin saneerauksen lisäksi Kuopioon on rakenteilla samalle alueelle uudenaikainen ja tilava uimahalli.^[122] Nämä liittyvät Kuopion kaupungin Kuntolaakso-hankkeeseen, mikä tuo myös asunto-, ravintola- ja pysäköintirakentamista Niiralan Montun alueelle. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.^[123]

Aikoinaan Kuopio oli myös merkittävä hiihto- ja mäkihyppykaupunki. Uudelleen 2010-luvun lopulla Kuopion mäkihyppy sai nostetta kun Mika Kojonkoski päätti rakentaa kiinalaisen mäkihypyn kotipesän Kuopioon.^[124] Myös hiihdon kansainvälisiä arvokisoja houkutellaan pidemmän tauon jälkeen takaisin Kuopioon Puijon urheilulaakson mittavilla parannuksilla.^[125]

Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyessä 1. tammikuuta 2013 Tahkovuoren laskettelu- ja lomakeskuksesta tuli kuopiolainen.

Kuopiossa on myös sisäurheilua ja suuria yleisötapahtumia varten Kuopio-halli, sekä karting-rata, joka sijaitsee Neulamäessä. Kuopion ravirata on Sorsasalon kaupunginosassa.

Katso: Kuopion jalkapallo

^lähde?

Devils Kuopio, rullakiekko, kaukalopallo Kuopion Taitoluistelijat Tarinagolf Kuopion Luisteluseura Kalevan Pallo (KalPa), jääkiekko Kings Kuopio, jalkapallo Koparit, jalkapallo (lopettanut) Kuopion Elo, jalkapallo Kuopion Mimmifutis, jalkapallo Kuopion Palloseura, jalkapallo Kuopion Reipas, yleisurheilu Linkki Kuopio, koripallo Gladiator Factory, kamppailulajit

Kuopion Ratsastajat, ratsastus Kuopion Reippaan Voimistelijat, voimistelu Kuopion SalibandySeura Kuopio Steelers, amerikkalainen jalkapallo Kuopion Suunnistajat, suunnistus KuPS-Volley, lentopallo (lopettanut) Kuopion Tennisseura, tennis Kuopion Uimaseura, uinti, vesipallo Kuopion urheilusukeltajat, sukellus Puijon Hiihtoseura, talviurheilu Savo Volley, lentopallo Salibandyseura Welhot, salibandy

Kuopion Pöytätennisseura Puijon Latu, ulkoilulajit Puijon Pesis, pesäpallo Puijo Wolley, lentopallo Cheer Stars Finland, cheerleading Kuopion Karateseura, karate Kuopion Sisu-Veikot, yleisurheilu (lopettanut) Savon Liitokiekkoilijat, ultimate Wänäri Cowboys, beach volley Pallokissat, jalkapallo SC KuFu-98, jalkapallo MMA Kuopio, kamppailulajit

Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
Jyväskylä, Tampere, Loimaa, Turku (Länteen)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
Joensuu, Niirala (Tohmajärvi) (Itään)

Siilinjärveltä
Viitasaari, Kyyjärvi (Länteen)
Nurmes, Kuhmo (Koilliseen)

Valtatie 5 kulkee moottoritienä kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärvelle saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja toinen osa moottoritietä Hiltulanlahti–Vehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen. Rinnakkaistie, jota käyttävät myös hitaat ajoneuvot, valmistui 2014 moottoritien eteläpuolelle. Rautatie Päivärannan ja Vuorelan välillä sijoittuu moottoritien ja rinnakkaistien väliin. Junaliikennettä palvelee Savon rata, jota pitkin on suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi on hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.

Linja-autoliikennettä Kuopiosta suuntautuu runsaasti Savon ja Pohjois-Karjalan lähikaupunkeihin sekä Jyväskylään ja Kajaaniin. Poikittainen pikavuoro Joensuun ja Vaasan välillä kulkee päivittäin Kuopion, Viitasaaren ja Seinäjoen kautta molempiin suuntiin. Näiden lisäksi linja-autoliikenne suuntautuu tiheästi myös Helsinkiin ja Ouluun.

Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.

Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan M/S Puijolla.^[126] sekä paikallisristeilyitä^[127][128], sekä Hop-On Hop-Off laiva. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia. Kyseessä on Vuoksen vesistön vilkkain satama.^[129]

Kuopiosta liikennöivät kesäisin muun muassa seuraavat alukset: M/S Koski, M/S Osmo^[127] ja M/S Queen R^[128]. Satamassa on myös ravintolalaiva, M/S Ukko. Satunnaisesti satamassa saattaa nähdä myös aiemmin sieltä säännöllisesti liikennöineitä höyrylaivoja, kuten S/S Karjalankoski.

Kumpusaaressa on syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).

Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Vilkku. Paikallisliikenteen bussit liikennöivät laajasti myös Siilinjärven asuinalueilla. Osan Siilinjärvelle suuntautuvasta paikallisliikenteestä hoitaa Pohjolan Liikenne. Vuonna 2012 Kuopiossa ilmaistiin kiinnostusta lähijunaliikennettä kohtaan. Jos suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne toteutuisi, se kattaisi laajimmillaan välin Iisalmi–Pieksämäki. Tosin näin laajalla yhteysvälillä kyseessä olisi pikemminkin taajamajunaliikenne. Pelkästään Kuopion kaupungin ja sen lähialueet kattava liikenne on kuitenkin asukastiheyden ja rautatie- sekä asemainfrastruktuurin nykyisen kunnon ja tulevaisuuden investointitarpeiden johdosta todennäköisempää.^[130]

Kuopiossa on 695 asukasta yhtä taksia kohden.^[131]

Helsinkiin 382 km Iisalmeen 81 km Ivaloon 779 km Joensuuhun 136 km Jyväskylään 144 km

Kajaaniin 169 km Kemiin 392 km Kilpisjärvelle 877 km Lappeenrantaan 277 km Mikkeliin 164 km

Nilsiään 55 km Ouluun 284 km Poriin 407 km Rovaniemelle 491 km Savonlinnaan 161 km

Tampereelle 293 km Turkuun 449 km Vaalimaalle 339 km Vaasaan 375 km Ylivieskaan 244 km

Suurimmat työnantajat^[132]

Työnantaja	Työntekijöitä Kuopiossa (1.1.2008)
Kuopion kaupunki	5 905
KYS	3 898
Itä-Suomen yliopisto (Kuopion yliopisto)	1 732
Osuuskauppa PeeÄssä	734
Savon koulutuskuntayhtymä	706
Niuvanniemen sairaala	629
Posti Group	553
ISS Palvelut	490
Savonia-ammattikorkeakoulu	439
Honeywell	370
Kesko	296
Keskisuomalainen	296
Tieto	288
OP-Pohjola	265
Lemminkäinen	263

Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen. Kuopiossa on yhteensä noin 5 050 yritystä ja yhteisöä, joista yli 190 käy kauppaa myös ulkomaille. Yhteensä työpaikkoja on 50 877 (2016). Merkittävä rooli kuopiolaisen elinkeinoelämän kehittämisessä on Kuopion kaupungin yrityspalvelulla. Yrityspalvelu edesauttaa Kuopiossa toimivien yritysten kehittymistä ja parantaa yritysten toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöjen kehittämisessä keskeisintä on tontti- ja toimitilatarjonnan parantaminen. Matkailulla on suuri merkitys Kuopion elinkeinoelämälle. Majoitus- ja ohjelmapalveluiden järjestäminen antaa monelle työpaikan.^[133]

Rauhalahden leirintäalue on yksi osoitus kuopiolaisesta osaamisesta. Se on Suomen ainoa viiden tähden leirintäalue.^[133]

Kuopiossa toimii Kuopion Yrittäjät, Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

2000-luvun suuriin yrityshankkeisiin on kuulunut Honeywellin Suomen toimintojen keskittäminen Kuopioon^[134][135], Ark Therapeuticsin geenilääketehtaan valmistuminen, Bella-Veneiden rakentama veneteollisuuden keskittymä Marine Park Haapaniemen Siikaniemeen sekä Junttanin vuoden 2008 lopussa Kylmämäkeen valmistuneen 15 miljoonan euron kokoonpanotehtaan rakentaminen.^lähde? Junttanin entisen tehtaan tontille Särkilahteen valmistui vuonna 2012 Kauppapaikka Herman.^[136][137]

Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa. Viime vuosien suurimpia hankkeita oli Finnpulpin maailman suurimman ja moderneimman havusellutehtaan rakentamisen valmistelu Kuopioon.^[138] Finpulp luopui hankkeesta 2022.^[139]

Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat K-Citymarket Kolmisopen laajennus vuonna 2022^[140] sekä satamaan syksyllä 2022 valmistunut Maljalahden S-market.^[141]

Itellan (nyk. Posti Group) 22 600 neliömetrin postikeskus Matkuksen yritysalueella, noin 14 km kaupungin keskustasta etelään, valmistui tuotantokäyttöön vuoden 2010 alkupuolella.^[142]

Vuoden 2012 lopulla Matkukseen avattiin IKANO-konsernin omistama IKEA-tavaratalo ja sen viereen kauppakeskus.

Vuonna 2012 torin ja kauppahallin alle valmistui liiketiloja, jotka yhdistivät torin länsi-, etelä- ja itälaidat maanalaisella kauppakäytävällä. Samalla laajennettiin torin alla sijaitsevaa pysäköintilaitosta. Kävelykatualue saatiin valmiiksi syksyllä 2014.

Kauppahallin ulkoremontti valmistui marraskuussa 2012^[143] ja sisätilojen remontti toukokuussa 2013. Kauppahallin kyljessä aiemmin ollut kalahalli purettiin ja sen paikalle rakennettiin kahvilarakennus.^[144]

Torin sekä keskustan muiden suurempien saneerausten jälkeen Kuopion kaupunkikeskusta on hiljalleen elävöitynyt nousujohteisesti. Huolimatta suurista kauppakeskuksista, Kuopion keskustan liiketilojen käyttöaste on suhteellisesti valtakunnan korkeimpia.^[145]

Rakennusten korkeus kasvaa keskustassa sekä uudisrakentamisen että korotusten myötä. Täydennysrakentamista on tehty viime vuosina erityisesti sataman alueella. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös pysäköintijärjestelyjä uusitaan. Maapohjapysäköintipaikkoja on suunniteltu muutettavaksi pysäköintitaloiksi muun muassa Niiralan jääkiekkohallin yhteydessä.^[146]

Matkakeskuksen uudistushanketta edelsi vuosien kaavoitus- ja suunnittelutyö.^[147] Alueen infrastruktruuria uusittiin laajasti muun muassa siirtämällä maanalainen puro tulevien tornitalojen tieltä.^[148] Technopolis ilmoitti kesällä 2015 vetäytyvänsä hankkeesta.^[149] Matkakeskuksen, Kuopion Portin,^[150] rakentaminen käynnistyi keväällä 2018.^[151]

Savilahdessa sijaitseva Kuopion tiedepuisto on kasvanut nopeaa vauhtia läpi koko 2000-luvun. Tiedepuistossa sijaitseva Technopolis Kuopio on nykyisin jo 3 000 työpaikan yhteisö. Savonia-ammattikorkeakoulun 12 200 neliömetrin tilat sijaitsevat nykyään Technopoliksen kiinteistössä. Savilahdessa opiskelee noin 2 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.^[152] 2020-luvulla Savilahdesta kasvaa eurooppalaisittain merkittävä opiskelu- ja osaamiskeskittymä, minkä tarpeisiin alueelle rakennetaan kokonainen asuinalue. Hankkeet ja projektit ovat käynnistyneet 2010-luvun lopulla.^[153] Savilahden alueella on nykyään yli 9000 opiskelijaa ja 10 000 työpaikkaa, mutta määrä tulee kasvamaan useilla tuhansilla 2020-luvun aikana.^[154]

Työpaikkoja vuoden 2022 lopulla oli yhteensä 55 400.

Työpaikat aloittain vuonna 2022

Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen. Vuoden 2022 suurimmat toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut 12 953, kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 5779,, hallinto- ja tukipalvelut 5120, koulutus 4637, rakentaminen 4436, teollisuus 3361.

Korkeakoulut Kuopiossa^[155]

Korkeakoulu	Opiskelijoita Kuopiossa
Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus	7 000
Savonia-ammattikorkeakoulu	5 150
Humanistinen ammattikorkeakoulu	150
Sibelius-Akatemia	100

Kuopio on huomattava koulukaupunki.^[156][157] Kuopio on ollut edelläkävijänä useissa koulutuksen hankkeissa.

Kaupungissa on 36 peruskoulua, Alavan ja Paloahon sairaalakoulut ja yksityiset Steinerkoulu Virkkula ja Kuopion kristillinen yhtenäiskoulu,^[158] 6 lukiota ja aikuislukio (2 600 opiskelijaa)^[159] sekä kansalaisopisto.

Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Itä-Suomen yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Palvelualan Opisto Kuopio, johon on yhdistetty myös Kuopion talouskoulu, sekä Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopisto on pärjännyt suomalaisittain kansainvälisissä vertailuissa merkittävän hyvin viime vuosina^[160][161], ja Savonia-ammattikorkeakoulusta on kasvanut aikojen saatossa yksi Suomen monipuolisimmista ja suurimmista ammattikorkeakouluista^{kenen mukaan?}.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500.^[155] Kaikki koulutusasteet (mukaan lukien esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.^[155]

Kuopiolaisten koulutustaso on korkea. 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista 71,7 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon (koko maa 65,5 %). Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä sijoittui 52,1 % lukiokoulutukseen, 38,1 % ammatillisiin ja 9,8 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähän pienempi kuin koko maassa (7,6 %), mutta suurten kaupunkien keskitasoa.^[162]

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi muun muassa Eviralla, Geologian tutkimuskeskuksella, Ilmatieteen laitoksella, Kansanterveyslaitoksella, Puolustusvoimilla, Työterveyslaitoksella, ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on omat yksiköt Kuopion Savilahdessa sijaitsevassa tiedepuistossa.

Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion kaupungille uuden strategian 11.12.2017. Strategia määrittää Kuopion visioksi olla hyvän elämän pääkaupunki. Strategiassa hyvään elämään kuuluvat terveys, alueen elinvoima ja arjen rikkaus.

Visiota on täsmennetty päämäärillä, jotka kuvaavat kaupungin haluttua tavoitetilaa vuonna 2030:

• Kestävästi kasvava miljoonan ihmisen keskus – 200 000 asukasta vuonna 2040
• Uudistuva ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä hyvä yritysilmasto
• Savilahti Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö
• Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue
• Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen edelläkävijä
• Ympäristöltään ainutlaatuinen ja innostava. Paras paikka lapsille.^[163]

Pääartikkeli: Kuopion kaupunginvaltuusto

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
Vaalit	Paikat									Äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	Kesk.	SKL KD	LKP	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	16	15	13	9	3	2	1		--	74,4 %
1980	15	17	12	10	2	1	2		--	73,1 %
1984	15	16	9	11	1		4	3	--	68,6 %
1988	16	15	6	9	2	3	3	4	1a	63,9 %
1992	15	12	8	9	2	1	2	10		63,6 %
1996	16	16	7	12	1		--	7	--	54,0 %
2000	14	13	7	14	3			8	--	48,4 %
2004	15	12	7	16	3		--	6	--	52,5 %
2008	12	15	5	13	2		3	9	--	57,2 %
2012	12	14	4	13	2		9	5	--	52,3 %
2017	11	12	5	14	3		6	8	--	52,6 %
2021	10	12	4	14	2		8	8	1b	49,7 %
a Demokraattinen Vaihtoehto[164] b Liike Nyt[165]
Lähde: Tilastokeskus[166] & Oikeusministeriö[167]

Kuopion kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen paikkajako:^[168]

Keskusta 3 paikkaa Kokoomus 3 paikkaa SDP 2 paikkaa

Perussuomalaiset 2 paikkaa Vihreä liitto 1 paikka

Hallituksen puheenjohtajana toimii Aleksi Eskelinen (kesk.).^[168]

Pormestari	Kausi
Carl Gustaf Salonius	1809
Fredrik Krook (vt.)	1816–1818
Johan Fredrik Sundberg	1818–1831
Gustaf Lindberg	1831–1844
Carl Gustaf Bergstedt	1844–1847
Nils Fredrik Perander	1847–1854
Alexander Rudbäck	1854–1862
August Wilhelm Westzynthius	1862–1870
Karl Fabritius	1870–1879
Emil Frithiof Andersin	1879–1883
Frans Oskar Möller	1883–1906
Karl Elis Saxén (vt.)	1906–1907
Rudolf Streng	1907–1915
Rafael Zinck	1915–1929*

^{[169] [170]}

*Vuonna 1929 eriytettiin hallinnollisten ja oikeudellisten asioiden johtaminen. Hallinnollisia asioita tuli johtamaan kaupunginjohtaja ja (oikeus)pormestarin nimitys säilyi käytössä raastuvanoikeuden puheenjohtajan tittelinä, missä toimessa Rafael Zinck jatkoi vuoteen 1936.

Kaupunginjohtaja	Kausi
Kaarlo Sallinen (kok.)	1929–1937
Yrjö Nikkilä (kok.)	1937–1962
Eino Luukkonen (sd.)	1962–1975
Olavi J. Oksa (sd.)	1975–1982
Juhani Koskinen (kok.)	1982–1990
Kauko Heuru (kok.)	1990–1998
Kari Häkämies (kok.)	1998–2001
Petteri Paronen (sit.)	2001–2018
Jarmo Pirhonen (kok)	2018–2023
Soile Lahti (sit.)	2023–

^{[171] [172] [173][6]}

Ystävyyskaupunkitoiminta Pihkovan ja Pitkärannan kanssa keskeytettiin maaliskuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.^[174]

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista kuopiolaisista

Monet Suomen eturivin kirjailijoista, poliitikoista, toimittajista sekä urheilijoista ovat lähtöisin Kuopiosta.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopio Wikimedia Commonsissa

• Kuopion kaupunki
• Tilastokeskus – Kuopion avainluvut
• Kuopio-info (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuopion kartta