vanu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- yleensä luonnon kuidusta valmistettu hahtuvainen aine, jonka kuidut ovat takertuneina toisiinsa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑnu/
- tavutus: va‧nu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vanu | vanut |
| genetiivi | vanun | vanujen |
| partitiivi | vanua | vanuja |
| akkusatiivi | vanu; vanun |
vanut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vanussa | vanuissa |
| elatiivi | vanusta | vanuista |
| illatiivi | vanuun | vanuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vanulla | vanuilla |
| ablatiivi | vanulta | vanuilta |
| allatiivi | vanulle | vanuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vanuna | vanuina |
| translatiivi | vanuksi | vanuiksi |
| abessiivi | vanutta | vanuitta |
| instruktiivi | – | vanuin |
| komitatiivi | – | vanuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vanu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]levyvanu, peittovanu, polyesterivanu, puuvillavanu, selluloosavanu, selluvanu, vanukirjonta, vanulappu, vanupuikko, vanutukko, vanutuppo, vanutäyte, vuorivanu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- vanu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1