Nankin

Nankin
南京
(Nan'dzin)

Valdkund	Kitai
Eläjiden lugu (2020)	9,314,685 ristitud
Pind	6,598 km²
Pämez'	Mäo Ruilin (2013—, 缪瑞林)
Telefonkod	+86−25
Aigvö	UTC+8

Nankin (kit.: 南京, pin'jin': Nánjīng, standartine virkand: [nǎn.tɕíŋ], vepsän kirjamil: Nan'dzin, sana sanha znamoičeb «suvine pälidn») om Kitain lidn Czänsu-agjas, sen kaikiš suremb lidn, administrativine keskuz da ohjastusen ištundsija, agjale alištusen lidn.

Se om Kitain sur' rahaazjoiden, tedoidusiden, turizman da tegimišton keskuz, avtoteiden sol'm.

Eländpunktan aluz om pandud Ječeng-nimenke vl 495 edel meiden erad. Vozil 1368−1421 Nankin oli Min-dinastijan pälidnaks In'tän'-nimenke. Sid' pälidn oli sirtud Pekinha, nimitihe Nankinad nügüdläižikš i panihe sidä varapälidnaks. Vspäi 1645 lidn mülüi Cin-imperijha. Ezmäižen opiumsodan aigan vl 1842 britanižen laivišton eskadr tuli ujuden Nankinan lidnanseinile, i ezmäine kohtaižusetomiden aktoiden riviš Nankinan kožundakt oli allekirjutadud britanižen laivan laidal (Honkong kändihe Britanijan palaks, nell' meriportad oliba avaitud torguindan täht). Vll 1853−1864 Nankin oli taipinoiden vasthalibundan keskuseks.

Vozil 1927−1937 da 1946−1949 Prezidentan pert'kulu Nankinas oli Kitain Tazovaldkundan ohjastusen olendsijaks.

Nankin sijadase Kitain päivnouzmas, Czänsu-agjan suvipäivlaskmas, Janczi-jogen molembil randoil. Lidn levitase lidnümbrikon keskuzpalan pohjoižes, sen keskuzpala seižub 20 m ü.m.t. korktusel, sijadase Janczin oiktal randal.

Matkad Šanhaihesai om 300 km suvipäivnouzmha orhal.

Klimat om subtropine mussonine pil'vekaz. Voden keskmäine lämuz om +16,4 C°, kezakun-elokun +25,0..+28,4 C°, tal'vkun-uhokun +3,1..+5,6 C°. Ekstremumad oma −14,0 C° (viluku) i +40,7 C° (eloku). Kezaaigan minimum om +11,8 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +27,7 C° (uhoku). Ei voi panda halad semendkus-redukus. Paneb sadegid 1144 mm vodes, enamba kezakus-elokus (159..227 mm kus), vähemba redukus-uhokus (35..55 mm kus). Paneb lunt ühesa päiväd tal'ves. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 76..79 % röunoiš kezakus-sügüz'kus, 68..73 % redukus-semendkus.

Vspäi 2013 Nankin jagase ühesaks lidnrajonaks da kahteks külärajonaks.

Vn 2010 Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnümbrikon ristitišt oli 8 004 680 eläjad, vn 2020 — 9 314 685 eläjad. Kaik 8 187 800 eläjad oli lidnümbrikos vl 2013.

Nankinan lidnümbrikon rahvahad oma han' (98,5 % vl 2020), huei, om man'čžuralaižiden i čžuanoiden pen' pala, verazmaižed specialistad elädas.

Uskojiden kitajalaižiden enambuz oma buddistad, konfucijanistad, daosistad i rahvahanuskon polenpidajad. Om islamanuskojiden i hristanuskojiden (katolikad, protestantad) penid sebroid. Buddizman severz'-se pühäpertid i jumalankodid oma kaiken Kitain uskojiden pühämatkoiden lopsijaks.

Kaikiš suremb Kitaiš jogiport otab merilaivoid. Se om 98 km pitte. Lidn om ühtenzoittud Pekinanke kanalal. Viž sildad oma saudud lidnas päliči Jancziš, vspäi 2014 kaks' tonnelid oma jogen al.

Avtobusad, metro da taksid oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Metro radab vspäi 2005 (vn 2024 andmusiden mödhe om nell'toštkümne jonod 236 stancijanke, 521 km raudted).

Rahvahidenkeskeine civiline Nankin Lukou-lendimport^[1] (NKG / ZSNJ, 27,3 mln passažiroid i 383 tuh. tonnoid jügud vl 2023) sijadase koumekümnes vides kilometras suvhe lidnan keskuzpalaspäi. Sišpäi tehtas reisid Kitaidme da Azijan äjihe verhiže maihe, mugažo Evropha da AÜV:oihe.

• 
  Nankin-lidnan Rahvahaline ohjastuz (2006)
• 
  Konfucijan pühäpert', vn 2017 nägu
• 
  66-žiruine üläkorged Czifen-pert' vl 2017 (om saudud vll 2005−2010)
• 
  Nankinan kirjišt (2021)
• 
  Nankinan Suvine päraudtestancii vl 2021

1. ↑ Rahvahidenkeskeine Nankin Lukou-lendimport chinaairlinetravel.com-saital. (angl.)

• Lidnan Rahvahaližen ohjastusen oficialine sait (nanjing.gov.cn). (kit.) (angl.)

Nankin Vikiaitas